Iloinen keskiviikkotervehdys Sinulle! Istun ikkunan äärellä ja katselen ulos. Taivas on utuisen siniharmaa ja kuu loistaa kirkkaana. Pidän siitä miten riisutut puiden oksat piirtyvät tuota taivasta vasten ja miten juuri nyt tunnen oloni kovin rauhalliseksi ja tyytyväiseksi. Joulutervehdykset ovat lähteneet matkaan, pienet lahjakääröt ovat lähes kaikki valmiina, pakastimessa on herkkuja leivottuna ja koristeluideoita olen kypsytellyt mielessäni valmiiksi. Tänä jouluna ajattelin koristella kotia niillä omilla perinteisillä koristeilla joihin liittyy paljon muistoja ja lisäksi myös metsän antimilla. Metsä tarjoaa jouluuni käpyjä, sammalta sekä oksia, joiden oheen olen varannut valkeita kynttilöitä.
Siivousta olen miettinyt ja jotakin erityistä on meillä jo touhuttukin, kuten pesty valaisimia (joiden peseminen taitaa meillä toteutua liiankin harvoin). Oletko sinä joulusiivousihmisiä? Joulusiivous taitaa monessa perheessä olla käsite. Toisaalla siivotaan enimmät ja pakollisimmat, toisaalla jokainen nurkka ja kaappi. Taannoisessa Marttojen joulukirjassa neuvottiin, että olisi syytä siivota komerot jouluksi, jos aikoo viettää joulunsa niissä komeroissa. Tuleeko juhla ilman jynssäämistä? Saavuttaako joulun tunnelman ilman suursiivousta?
Minulla on tapana siivota pitkin vuotta esimerkiksi juuri kaappeja. Vaihdan verhoja muutenkin kuin jouluksi ja sama on mattojenkin kanssa. Pidän järjestyksestä ja siisteydestä ja täksikin jouluksi pesen varmasti lattiat mäntysuovalla, tuuletan petivaatteet ja matot ja siistin kotia parhaani mukaan. Siisteys ja järjestys kuuluvat ajatukseeni juhlasta. Joulu kuitenkin tulee, syleilee meitä ja antaa tunnelmaansa ihan riippumatta siitä millaiset voimavarat juuri tällä hetkellä on suuriin ponnistuksiin - vaikkapa suursiivoukseen. Vaikka rakastankin siisteyttä muistutan itseäni siitä, että tahdon ennen kaikkea olla läsnä läheisilleni. Kiireisen ja lopen uupuneen äidin sijaan haluan tänäkin jouluna olla äiti, joka heittäytyy mukaan lapsen riemuun koristella kotia ja leikkiin jouluvalojen loisteessa sekä puoliso, joka istahtaa sohvalle vain nauttimaan yhteisestä ajasta. Muistutan itseäni myös siitä, että teen sisikuntaani tilaa joulun lapsen tulla. Hänen, jolle riitän kaikessa keskeneräisyydessäni, Hänen joka tuli ihan minua ja Sinua varten. Hänen, joka ei välitä mankeloitavien liinojen pinoni korkeudesta tai siitä onko ulkovaraston hyllyt varmasti ojennuksessa. Minä koitan muistaa tämän.
Oho - huomaan kirjoittaneeni vallan muusta, kuin aikomukseni oli. Oikeastaan minun piti jakaa kanssasi ilo eräistä joulukuisista löydöistäni. Löysin Joulumarkkinoilta pojalle ihanan kelsilakin ja pässin. Itselleni hankin työtoverini äidin kutomat polviin saakka ulottuvat villasukat. Käsityöläisten aikaansaanokset ovat muuten upeita joululahjavinkkejä. Markkinoilta löysinkin pukin pussiin pari mukavaista löytöä.
hymyterveisin Anu
ps. Leivottiin pojan kanssa sydänkakku Jeanne d´Arc Living joulunumerossa olleella kardemummakakun reseptillä. Koristeltiin sillä mitä kaapissa oli, eli valkosuklaalla, mantelirouheella ja valmiilla sokerikuorrutuksella. Laitettiin keralle vielä kermavaahtoa tarjolle. Kakku herkuteltiin hyvässä seurassa. NAM.
Kardemummakakku: 100 g voita, 2 dl sokeria, 3 munaa, 2,5 dl vehnäjauhoja, 2 rkl kardemummaa. Sulata voi ja anna jäähtyä. Vatkaa munat ja sokeri. Lisää voi ja kuivat aineet. Paista 175 asteessa noin 40 minuuttia.
pps. Hyviä mielikuvaharjoituksia: Mitä kauheaa tapahtuu, jos vaatehuoneen ylimmät hyllyt ovat kaaoksessa jouluna? Ei mitään. Meneekö joulu pilalle, jos kaapit ovat epäjärjestyksessä? Ei varmasti.
Joulussa on kyse ihan jostakin muusta kuin värikoordinoiduista puseropinoista.
Siivotaan siis voimavarojemme ja aikamme mukaan ja kera perheenjäsenten. Tähän Kotivinkissä taannoin olleeseen erään lukijan joulusiivouskikkaan en kuitenkaan lämpene (meni jotenkin näin): Pane sohvan alle pieneen pakasterasiaan mäntysuopaa, niin tuoksuu puhtaalta...
