Marielisalle rutistus ja kiitos tästä tunnustuksesta!
Minusta blogimaailmassa on kovin paljon kauniita, puhuttelevia, hauskoja, ilahduttavia ja idearikkaita blogeja. On vaikeaa osata jakaa tunnustus vain muutamalle niistä. Ojennankin tämän nyt teille ihan jokaiselle. Kopsikaa oikeasti tunnustuksen kuva blogiinne. Ottakaa se omaksenne.
Bloggaaminen on minulle sitä niin kutsuttua omaa aikaa. Kirjoitan sattumuksista, tuokioista, kodista, leivonnaisista, ajatuksista - milloin mistäkin. Blogini on kuin muistilista ihan itsellenikin siitä onnellisesta ja iloa tuottavasta, mitä elämässäni tapahtuu. Luin lehdestä artikkelin, jossa kirjoittaja kannusti pitämään päiväkirjaa elämän onnellisista asioista. Kirjoittaminen tekee näkyväksi sen, kuinka paljon ihan meidän jokaisen elämässä on onnellista ja hyvää. Toki se ei poista murheen ja surun hetkiä. Niitäkin elämässä on - välillä ihan liikaakin. Silti on hyvä pysähtyä huomaamaan kaikki se hyvä, kaikki siunaus ja kaikki onnellinen.
Kiitos siitä, että te lukijat olette täällä kuulolla. Jaatte kanssani niitä asioita, joista kulloinkin kerron. Jaatte niitä onnellisia hetkiä ja niitä toisenlaisiakin. Minulle tämä blogistania on paikka, jossa saan tavata teitä, vaikkakin vain virtuaalisesti. Silti moni kohtaaminen antaa paljon iloa, voimia ja intoa arkeen. Haluan erityisesti tässä kiittää kaikista kommenteistanne ja privaateista sähköposteista, joita olen teiltä saanut. Rutistus ja kiitos!
Tämän päivän onnellisuuksia:
- sain herätä pieni lämmin lapsi kainalossani
- iskemätön Lantliv odottaa yöpöydällä
- äitini teki meille valmiin lounaan, saan levätä
- poika on päivän isäni hyvässä hoidossa, saan levätä
- uusia lankoja lankakorissa
- Pääsiäinen on jo ensi viikolla. Tänään minua puhutteli Room. 10: 4.
- myöskin 1. Kor. 3: 11
- mielessä eilisillan naurut elokuvan pilalle menneistä kohtauksista (Paholainen pukeutuu Pradaan) Naispääosan esittäjä kaatuilee koroillansa tuon tuostakin. Ihan kuin minä. Varmasti kaatuisin alvariinsa. Muistuttipa taas siitä, että tennarit ovat turvallinen etenemisväline.
Niitä toisenlaisia:
- jalkani on eilisen kryohoidon jäljiltä kipeä
- tuntuu, että kotityöt kasaantuvat, kun en saa kunnolla seistyä ja tehtyä tavallisiakaan asioita
- minua masentaa se, että näitä hoitoja jatkuu neljän viikon välein ties kuinka kauan ja aina olen viikon ihan kyvytön arkisiin asioihin. Ja minä kun olen luullut, että kipukynnykseni on aika korkea.
- Missä on itsekuri?! Painonpudotus on tökkii, tökkii -vaiheessa. Silti onneksi onnistuin eilen illalla sivuuttamaan kiusauksen syödä koko lakupussi elokuvalla. Jos kinttu antaisi myöden, voisin asian kunniaksi juosta kunniakierroksen ihan sellaiseen Rocky -tyyliin.
Mutta, mutta onnellista on kuulkaa myös se, että huomenna ratkeaa arvonnan voittaja. Pian pääsen paketoimaan.
Tiistaihisi hyvää mieltä,
edit. Sain toisen samanlaisen tunnustuksen Sarilta. Kiitos, kiitos ja hali!!