Takkatuli rätisee ja istun teekuppini kera sen äärellä. Pakkanen puhaltelee kylmiä henkäyksiä ihan toden teolla ja mittari pysyttelee vieläkin erittäin kylmissä lukemissa. Mies soitteli aamulla Israelista (työmatkalla) ja kertoi, että siellä oli eilen 23 plusastetta ja tuntui kovin kesäiseltä. Minullakin on katse kevättä kohti. Keittiön kaappien siivousta on aloiteltu ja vaatehuoltoakin olisi tarkoitus edistää. Kaikkea sopivasti ja rauhalliseen tahtiin.

Puuhien väliin mahtuu myös nautiskelua. Löysin työpaikkaani vastapäätä pikkuruisesta lankakaupasta Rowanin kierrätyslankaa. Purelife Revive langassa on kierrätyssilkkiä, -puuvillaa ja -viskoosia. Loppuerä oli alennettu, joten poimin muutaman kerän mukaani. Olen kokeillut erilaisia pintaneuleita ja lopulta aloittanut keväthuivin neulomisen. Minulla on aina useita neuletöitä kesken - kaikki sellaisia helppoja minun tasolleni sopivia. Niiden kesken on kiva sitten vaihdella ja edistää töitä vuorotellen.

Joulunjälkeisistä alennusmyynneistä oli meidän perheellä hankintalistalla ihan käyttövaatetta. Sitten oli yksi haave, nimittäin sukset minulle. Eilen ne lopulta hain ja olen kyllä ihan innoissani. Minulla ei ole ollut suksia moneen vuoteen. Jalkavaivojeni vuoksi säännöllinen ja runsas hiihtäminen ei taida onnistua mutta jos vaikka vain vähänkin pääsisi nauttimaan tästä talvilajista pojan ja koko perheen kanssa, niin olisin enemmän kuin tyytyväinen. 

Meillä on ennen iltarukousta  aina tapana jutella päivän kiitosaiheista pojan kanssa. Eilen illalla hän mietti aiheita pitkään ja sitten sanoi ääni iloa tuikkien, että hän haluaa kiittää äidin uusista suksista. Ihana poika! Nyt toivommekin, että  hieman lauhtuisi ja päästäisiin hiihtämään yhdessä. Sukseni ovat Karhun Optigripit, joilla voi hyvin hiihdelä lähelle - 10 celsiusastetta. Keväthangilla ne ovat kuitenkin ehkä parhaat. Olen pitkään haaveillut huoltovapaista suksista ja toivoisin näiden nyt olevan melko lähellä tuota ideaalia. Pitovoitelua ei ainakaan tarvitse tehdä.

Eilen illalla otin äidin kanssa kuuman jalkakylvyn. Tänään puuhaillaan jälleen jotakin mukavaa yhdessä - ja toivottavasti pääsen suksille :)

Mukavaa päivää myös sinulle!

terkuin,

Anu

ps. Tuo pussukka, jossa langat ovat on pestävä paperipussi. Minä sain pusseista vinkin työkaverilta. Kiitos J!  Pussi on meillä kotiutunut keittiön ikkunalaudalle ja se pitää sisällään kaikki ne lukemattomat johdot, joita huushollissa säännöllisesti tarvitaan. On laturinjohtoa, kuulokkeita, tabletinjohtoa ym. Pussiin on kiva sujauttaa myös lasipurkki ja sinne kukkia tai sipulikasveja kevään korvalla. Materiaali on melko jäykkää ja pussia voi helposti muotoilla. Värejä oli useita. Kiva löytö!

Lahjoja

Sain herttaisen uudenvuodenlahjan kirjeystävältä.  Thank you dear Vibeke! You made me so, so happy! Now I know what will be in my tea cup tomorrow :)
Kuuntelin iltasella takkatulta ja iloista puheensorinaa. Pieni mies kysyi isolta: "Kutsutaanko jossain maassa herrasmiestä sööriksi?". Perhebändin kesken soitimme mainittujen pohdintojen jälkeen Pöllörockia kokoonpanolla piano, rummut ja tamburiini. Pidettiin myös rytmikisaa ja korkattiin pussillinen perunalastuja. Ei pöllömpi perjantai.
Nyt pakkaan miehelle työmatkakassia. Meillä menee aina niin, että minä pakkaan, sillä jotenkin se tuntuu minulta käyvän helpommin. On se sitten kiva että voidaan toistamme auttaa kumpikin tavallamme. Sellainen on ihan lahja.

Viikkisterkuin,

Anu

Talven valo

Pakkasin joulua silkkipapereihin ja siinä samalla käänsin ajatukseni kohti valoa. Päivä on jo hiukkasen pidentynyt - olen huomannut sen. Ulkoillessa olin keskellä satumaista, melkein epätodellista, tunnelmaa. On tammikuu ja minä niin rakastan tätä talvista valoa, näitä viileitä sävyjä. Puhallan luoksesi raikkaan  tuulahduksen, samalla ajatuksen jo lähenevästä keväästä. Päivä päivältä on kirkkaampaa.

Alkavaan viikkoosi valoisia ajatuksia!

- Anu

Any friend of Jane Austen's is a friend of mine, too

 

On onnellista saada olla jälleen uuden edessä. Sinulle toivon sydämestäni hyviä hetkiä tähän alkaneeseen vuoteen. Pidetäänhän kiitollisuutta kainalossa, iloa silmännurkissa sekä tahtoa ja lempeyttä sydämen sopukoissa.

Ystävissäni on useampia Jane Austenin kirjojen ja filmatisointien ystäviä, joten uuden vuoden yllätykseksi ajattelin jakaa joitakin kesän 2012 valokuvia aiheeseen liittyen. Ylpeyden ja ennakkoluulon, Austenin ehkä rakastetuimman kirjan, ensipainos julkaistiin tasan 200 vuotta sitten. Vuosi 2013 on siis eräänlainen kirjan juhlavuosi. Kuvat voivat olla vaikkapa hiukan senkin kunniaksi tässä vuoden ensimmäisessä tervehdyksessäni.

Ylpeydestä ja ennakkoluulosta on tehty useita filmatisointeja, joista minulle SE OIKEA on 1990-luvulla tuotettu BBC:n televisiosarja. Mikäli sinäkin olet sen ystävä, niin ehkäpä tunnistat joitakin kuvieni paikoista. 

Täten avaan ikkunan Pemberleyn maisemiin :)

Pemberley ja sen ympäristö näkyvät Darcyn uimahyppykohtauksessa. Oli veikeää katsella samaa lampea ihan läheltä. Pemberleyn ulkokuvat kuvattiin BBC:n sarjaan Lyme Parkissa, josta siis ylempänä olevat valokuvani on otettu. Sisätilakohtaukset kuvattiin Sudbury Hallissa. Long Gallery, jossa Elisabeth katseli Darcyn muotokuvaa, oli kaunis. Ihastuin siihen aivan valtavasti. Sen ja talon porrasaulan kuvia voit katsella tästä kesäisestä postauksestani. 

Vierailimme siis sekä Lyme Parkissa että Sudbury hallissa. Mukavaa oli se, että kummassakin talossa oli ajateltu lapsia ja perheitä. Niissä oli tilavat kauniit puutarhat juoksennella, upeat leikkipuistot sekä lounaspaikat. Olipa mahdollisuus pelailla biljardiakin (Sudbury Hallissa). Meidän poikamme toivoi jouluaattona, että pääsisi uudelleen "sinne puistoon, jossa oli rata rakennettu tiipiiden päälle". Lyme parkin puistossa oli siis puinen kotamaisten rakenteiden päälle rakennettu kiipeilyrata, jota poika muisteli.

Lyme Parkin päärakennuksen kirjasto oli elämys. Huoneesta aukesi se maisema, jota tv-sarjan Elisabeth katseli vieraillessaan Pemberleyssä ensi kertaa. Kirjastossa sai istahtaa lukemaan talon tarjoamia kirjoja tai tuoda omansa ja nauttia tovin englantilaisen kirjaston tunnelmasta. Sinne oli tuotu jopa nykyaikaisia lastenkirjoja, jotta lapset voisivat viihtyä. Yläkerrassakin oli ajateltu lapsia sillä sinne oli rakennettu pieni näyttämö. Sille sai nousta esittämään näytelmää tai vain hassutella talon tarjoamissa kaikenlaisissa roolivaatteissa. Vaatteita saattoi vaihtaa lavan sivulla pukeutumistilassa.

Piipahdimme myös Austenin kotitalossa. Pitäneekö mainitakaan, että sekin oli minulle elämys. Talossa oli esillä Jane Austenin ja hänen perheensä esineitä ja Austenin kirjoittamia tekstejä. Hätkähdyttävintä oli nähdä kirjoituspöytä, jonka äärellä Austenin kirjat ovat syntyneet. Pöytä oli pyöreä ja hyvin pieni. Voit nähdä sen  alla olevissa kuvissa.

Ikimuistoisina hetkinä minulle jäivät mieleen kaiken muun lisäksi hetket Lyme Parkin ja Austenin kotitalon pianojen äärellä. Niitä sai pyydettäessä soittaa. Lyme Parkin flyygelin päällä sattui olemaan avoimena minulle tuttu Bachin teos. Se oli siinä kuin minua varten. Soitetut sävelet täyttivät ilollaan koko olemukseni.

Lämpöinen kiitos menneen vuoden jaetuista hetkistä ja suloista uuden alkua juuri sinulle!

Minä taidan nyt leipoa uuden annoksen skonsseja. Yhden jo tein uuden vuoden alla mutta kuvien myötä tuli kaipio jälleen noiden kermaisten englantilaisten  makujen pariin.

Anu

ps. Tässä kirjakaupassa saatat haluta piipahtaa, mikäli olet kaltaiseni Austenin ystävä.