Kesän korvalla

Sunnuntaita vietellään sateen ropsutellessa. Viime yö nukuttiin puhtaissa, raikkaalta tuoksuvissa lakanoissa ja aamulla hellittiin vatsaa lämpöisellä mannapuurolla.  Nyt sitten huilaillaan. Minun mielestäni kodin kaunistaminen käy vallan hyvin huilailusta ja näin kesää kohti käännyttäessä olen jälleen innolla tehnyt pieniä muutoksia  kesäisempään suuntaan. Kuistille ripustin appivanhemmiltani joululahjaksi saadun vanhasta  pitsilakanasta ommellun verhon. Kuvassa näkyvä pitsi on mieheni äidin isoäidin itse valmistama. Verhon myötä tuli kuistille ihanan nostalginen tunnelma. Sama fiilis jatkuu makuuhuoneessakin. Ripustin katosvuoteen verhoiksi pitsisomisteiset läpikuultavan ohuet verhot ja ruuvailin kamarin pikkupäydän laatikoihin uudet vetimet. Minusta pyörylöissä oli vähän  kustavilaista henkeä ja miellyin niiden patinoituneeseen sävyyn. Yhteensä siis  ihan sopivasti pitsiä ja patinaa kesäpiristykseksi.
Taitavat muutkin laitella kotejaan. Ainakin pihan  linnunpöntöissä käy  kova kuhina. Olen myös nähnyt useaan otteeseen pulleassa kunnossa olevan rusakon tässä pihapiirissä loikkimassa ja näinpä jotakin muutakin vilistämässä keittiön ikkunan alta. Se näytti sudelta ja sain jo melkein paniikkikohtauksen pelkästä ajatuksesta. Onneksi kyseessä oli kuitenkin vain karkuteille päässyt husky. Äkkikatsomalta näytti edestäpäin aivan susihukkaselta...

Rentouttavaa sunnuntaita ystävä,
Anu

Kirsikkapuun alla

Eilen illalla kannoin työni ulos kirsikkapuun alle. Sade oli tauonnut ja ilma huokui lempituoksuani,  sateenjälkeistä raikkautta. Viritin puun oksille lyhdyn ja katoksen (tähän pihakäyttöön se meillä on hankittu) ja nappasin yksinkertaisen keittiöpyyhkeen pöydän kaunistukseksi.  Niin oli mukava työskennellä metsän kainalossa; lukea ja juoda lämpöistä teetä.  Huomasin siinä samalla, että kielot ovat jo kovin lupaavasti tötteröllä. Jään odottamaan niiden tuoksua.

Viikkoosi kaikkea mukavaa!

Anu

Pannaria ja pikkuvarpaita

Riemu voi revetä niin kovin pienestä. Tänä iltana se repesi siitä kun ripustettiin olohuoneen kattoon moskiittoverkko ja leikittiin, että ollaan telttailemassa. Kun ei kerran voida kipeyden keskellä mennä ulos, niin tuotiin pihaleikit sitten sisälle. Verkon alla oli hauska lukea kirjaa ja juoda pillillä juomaa iloisen värisestä  kupista. Näyttää tehoavan tuo kivan kupin ja eriväristen pillien yhdistelmä poikapuoliseenkin  kuumepotilaaseen ja meillä ainakin saa tällä keinolla nesteytyksen pelaamaan :)
Muuta tämän päivän varrelta:
Tirautin töissä pienet itkut silkasta ilosta. Ylioppilaskoetulokset saapuivat ja sain iloita nuorten mukana. Jokainen omaan katraaseen kuuluva kokelas saa kevätjuhlassa painaa valkolakin päähänsä ja se vasta on upea asia.
Päivän hohtoa hieman tuppaa  himmentämään se seikka, että nyt on minunkin kurkkuni kuin raastinrauta ja kolottaa sieltä ja täältä ja tuoltakin. Huomenna olisi eräs koulutuspäivä, jota olen kuukausikaupalla odottanut ja meinaan olla ammulla iskussa sitä varten. Tai ainakin ihan tosissani toivon olevani...

Nite, nite,
Anu
Ps. Mies paistoi meille potilaille pannaria iltapalaksi ja olihan se herkkua.

Sadepäivä

Leppoisaa viikonloppua ystävät ja kiitos kivoista synttäriviesteistä. Täällä kukkivat syntymäpäiväkukkaset vielä tosi ihanasti ja olenkin  nautiskellut niiden loistosta.  Sadeillan ohjelmanumerona oli meillä lämpimäisten leipominen. Perheen pienin on  erikoistunut leipäkoneen käyttöön ja sillä teimme grahamleipää. Kaiken raikastava sade, kynttilänvalo ja lämmin leipä - aika kiva yhdistelmä.
Aurinkoisten päivien varalle nappasin Ikeasta mukaan paketin aurinkokennovalaisimia. Haaveilen pienistä valopalloista puun oksalla tai aurinkovarjon alapinnalla. Katsotaan minne lopulta päätyvät.
Nyt pyörähtää tallennettu saksalaisdekkari käyntiin. Matkani käy kohti sohvaa :)

Rentouttavaa viikonloppua,
Anu

Vintage kengät

 

Olen onnellinen äidiltä saamistani kengistä.  Nämä norsunluunväriset nahkakengät ovat äitini vihkikengät neljänkymmenen vuoden takaa ja siksi tunnearvoltaankin minulle jo aivan erityiset.  Kiitos äiti! Arvatkaa iloitsinko, kun kengät vielä sopivat jalkaanikin hyvin? Juhuhuu.
Valkovuokot ja ruusut kukkivat kilpaa pöydänkulmalla. Valkovuokkoaika on minulle niin mieluinen. Johtunee ehkä siitä, että olen kevään lapsi ja muuten huomenna taas yhden vuoden vanhempi. Jospa vaikka maistelisi vähän kakkua sen kunniaksi.  Ihan ajattelin kunnon palan lohkaista ;)

Heissuliveissuli ja mukavaa viikkoa jokaiselle!

Anu

Semifreddo

Kesäloma siintää ajatuksissa. Vielä pitäisi keskittyä töihin ja uurastukseen mutta on mukava tietää, että ihan jo nurkan takana se kesä odottelee. Tein eilisiltana päivällisen jälkkäriksi herkkua tällä äitini vinkkaamalla  ohjeella. Minä tosin käytin vaniljarahkaa ja koristelin ihan vain muutamalla orvokin kukalla. Ihastuin jälkkärin koostumukseen, sillä nimensä mukaisesti se oli vain puolijäässä ja siksi miellyttävän pehmoista mutta silti jotenkin rapeaa. Seuraavalla kerralla saatan laittaa mukaan marjoja ja ehkä suklaatakin. Tästähän voisi kehkeytyä kesäajan illanistujaisten vakioherkku aina hiukan muunnelluin osasin. Kesä voi olla ainakin siis jo kielellä ja toivotaan, että pyhänaikana ne mittarilukematkin kipuavat korkeuksiin saakka. 

Herkkuterkuin Anu