lauantai 30. heinäkuuta 2011

Skåne, osa III: Wallanderin maisemissa, Tanska: Se ihana!


VIELÄ VÄHÄN SKÅNEA

Iltatunnelmia




Wallander (Krister Henriksson) ja Henning Mankell turistitoimiston seinällä.


Wallanderkierroksen päätteeksi meitä kyydittänyt paloauto pysähtyi torille. Kierros kesti puolisen tuntia ja sen aikana tutustuttiin Henning Mankellin luoman poliisihahmo Kurt Wallanderin Ystadiin sekä kirjojen että elokuvien näkökulmasta.



Wallanderin lempparikahvila Fridolfs Konditori.


Hahmon nimikkoleivos, josta emme kovastikaan pitäneet. Sen sijaan samaisen konditorian biskvit olivat suussa sulavia.


Mariagatan eli Wallanderin kotikatu.


Ystadin elokuvastudio. Samassa pihapiirissä oli museo, jossa saimme tutkia joitakin Wallander -elokuvien lavasteita ja rekvisiittaa.






Uusimmissa elokuvissa Wallander asuu rantatalossa kauniin syyttäjän naapurissa.  Etsimme kyseisen rannan mutta talo, jossa kuvauksia on tehty, jäi meiltä löytämättä. Se on toki nyt yksityiskäytössä mutta postilaatikossa lukee kuulemma edelleen Wallanderin  nimi. Ranta on Svarten kohdalla. Voit vilkaista sijainnin edellisen postauksen kartasta.




Kivenkerääjä


Ne biskvit ja yhden suloisen kinderi. Huomaa, että se on jälkimmäisessä kuvassa jo puoliksi syöty.



Retki Wallanderin "kotirannassa" oli virkistävä. Tuuli yltyi yltymistään ja kun pääsimme autoon ja suuntasimme auton kohti Kööpenhaminaa alkoikin sataa.


KÖÖPENHAMINASSA




Vielä Juutinrauman sillalla satoi lujaa mutta päästyämme perille Kööpenhaminaan, paistoi aurinko. Tästä kukkatorista pidän kovasti. Ja alla on lemppariteekauppani A.C.Perch. Sen kookosteetä hamstrasin talven varalle.




Suklaapuodissakin piti tietysti piipahtaa :)


Perjantai-iltaa vietimme tivolissa. Minut yllätti se, kuinka tivolin ravintoloissa ja istuma-alueilla oli kaiken ikäisiä viikonlopunviettäjiä. Viisitoistavuotiaista eläkeikäisiin vietti viikonloppua rinnatusten. Myöhäisillalla alkava konsertti ei ihan osunut meidän makuhermoomme, joten lähdimme ennen puolta yötä. poika jaksoi tosi hyvin ja tykkäsi kovasti. Valvominenkin oli varmasti aika kivaa mutta kyllä se taisi olla maailmanpyörässä ajeleminen kuitenkin sitä tivolin ihan parasta antia hänelle.




Aamupala kuppilassa. NAMI!


Tanskan reissu jatkui Kööpenhaminasta kohti Legolandia. Tanskassa ollessamme vietimme aikaa Kööpenhaminassa, Billundissa ja lopuksi Århusissa. Seuraava kuva on Legolandista.


Alla olevalla kartalla näet koko reissun. Kun palasimme Ruotsin puolelle, ajelimme Mariestadiin yöksi, sieltä Gävleen ja lopulta Örnsköldsvikiin tapaamaan ystäviä. Paljon ajoimme mutta silti olimme jättäneet riittävästi aikaa vietettäväksi ihan paikoillaankin. Mietimme reissun jälkeen, että ainut varsinainen virhearviointi ajomatkojen suhteen oli ajopätkä Gävlestä Örnsköldsvikiin. Vietimme ystävien luona yhden illan mutta jos olisimme ajelleet edellisenä päivänä vähän Gävleä pohjoisemmaksi, olisi aikaa jäänyt enemmän kyläilylle. 

Vinkkejä autoilureissua suunnitteleville on varmasti netti ja kirjat pullollaan mutta tässä muutama meille mieleen tullut huomio autoilureissua suunnitteleville:
- varaa lautat hyvissä ajoin
- lauttalippujen ostaminen käy kätevästi netin kautta (Stena Line ajaa Fredrikshavnista yli Göteborgiin, RG Line ajaa Uumajasta Vaasaan)
- kun liikkuu omalla autolla, voi hotelit varata hiukan etäämmäksi (meillä esim. Skivarp) varsinaisista pääkohteista (meillä niitä olivat esim. Ystad ja Kööpenhamina) ja säästää sievoisen summan
- jos haluaa kaupunkilomailun oheilla retkeillä, niin kannattaa varata mukaan erityisen hyvät kengät
- ajopätkät kannattaa suunnitella niin, että jää kunnolla aikaa itse kohteisiin (meistä oli mahtavaa olla Ystadin alueella monta päivää ja ennättää tehdä kaikenlaista)
- varautuminen kaikkiin säihin kannattaa
- museoiden ja muiden kohteiden aukioloajat kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin ajopätkien suunnittelua varten
- erityiskohteita jokaiselle matkalaiselle
- Ja meistä tärkeintä: Rittävästi luppoaikaa, rentoilua, oleilua ja suunnittelematonta seikkailua.

Mitä vielä jäi haaveeksi? Ainakin visiitti Gotlannin saarelle, jonne Kalmarista pääsisi ja myös Bornholmin saari. Bornholmiin kulkee katamaraaneja ja autolauttoja Ystadista muutamassa tunnissa. Ehkäpä joskus seikkailemme vielä niissä maisemissa.
 
Nyt lauantain viettoon perheen pariin. Me aiotaan olla vaan.


Rutistuksia ja hymyjä,
Anu

ps. Nämä matkakertomuksen kuvat olivat nyt tällaisia neutraaleja yleiskuvia ja -tunnelmia. Ne rakkaimmat, hassuimmat ja ihanimmat perhekuvat jätän oman perheen kuviksi.

perjantai 29. heinäkuuta 2011

Skåne, osa II: Retkeilyä


Me retkeiltiin paljon.  Kierrettiin turistirannat kaukaa ja etsittiin hiljaisia rantapaikkoja. Vietettiin hauskoja hetkiä vesileikeissä,  kivillä kiipeilemässä ja  viltillä evästauoilla.  Minun neulekorini oli kaikin puolin oivallinen mukana matkassa, sillä sen uumeniin sai mahdutettua vaikka mitä.










Vietimme Ystadin seudulla runsaat neljä päivää mutta emme varsinaisesti yöpyneet siellä vaan läheisessä Skivarpin kylässä. Skivarps Gästgivaregård on ollut sijoillaan majatalokäytössä 1680 -luvulta saakka ja onkin yksi Skånen alueen vanhimpia. Onpa siellä muinoin kuningaskin kallistanut  päänsä tyynylle. Yösijana paikka oli nykyisellään ihan toimiva, tosin minkäänlaista ilmastointia ei ollut. Huone oli perusperus -mallia mutta minusta kaikki olennainen löytyi; siisti kylpyhuone ja iso mukava sänky. Mukavaa oli sekin, että kievarin alakerrassa oli tilava ravintola ja pienenä bonuksena suklaakauppa. Yrittäjäpariskunta valmistaa itse kaupan tuotteet. Piha-alue oli kuitenkin kievarin parasta antia. Se oli meistä viehättävä ja siellä söimme usein aamupalaa.








Hammarin kukkulat  jäivät mieleen ehkä kaikkein kauneimpana eväspaikkanamme. Levitimme ilta-auringossa viltin kukkulan laelle, tähyilimme merelle ja mutustelimme eväitä. Lehmät mutustelivat omiaan ihan muutaman kymmenen metrin päässä. Tuntui vahvasti kesältä ja elämältä.


Halusin poiketa joissakin eteläisen Ruotsin monista käsityöläisten pajoista. Eräällä pihalla oli kyltti, jossa luki "hevosmessuilla".  Se jäi näkemättä. Yhteen toiseen pääsin pistäytymään. Raotin alla näkyvää ovea ja kuulostelin olisiko paikalla ketään. Ovessa kyllä luki, että putiikki olisi avoinna mutta ketään ei näkynyt.



Sitten huomasin tiskillä pienen kirstun ja lapun, jossa kerrottiin keraamikko Gerd Zinnerströmin olevan tunnin verran poissa. Ostoksia sai tehdä ja rahat jättää kirstuun.Näin sitten tein. Rapistelin muutamat löytöni kauniisiin kääreisiin, joita reippaasti nappasin myyntitiskin alta. Kirjoitin lapulle terveiseni, mainitsin ostokseni ja jätin setelit kirstuun. Aika eksoottista :)


Saimme aurinkoa lähes joka päivä. Muutamia sadekuurojakin toki oli mutta ne ajoittuivat aina ajomatkoillemme. Tämä oli siis vallitseva näky:


Ja tämäkin:


Jos haluat, voit vielä kurkistaa paikat kartalta. Ympyröin Ystadin viereen vasemmalle pienen renkulan siihen kohtaan, jossa yllä oleva ranta on. Merkitsin myös Skivarpin, Hammarin kukkulat (lähellä Kåsebergaa) ja Lunnarpin lähelle Kverrestadin (keraamikon paja). Svartesta kerron seuraavaksi, kun päätän matkakertomukseni Wallandertunnelmiin ja Tanskan terveisiin.



Meillä ruoka porisi juuri kypsäksi, joten taidetaan astua lounaalle. Illaksi on luvattu kunnon sade mutta saapa nähdä jääkö satamatta. Taivas on niin kirkas, että en heti uskoisi sen muuttuvan.
Mukavaa viikonloppua!!

Anu