Kurkistus seinille

Meillä kurkistellaan seinäpintojen suuntaan. Ajateltiin kahteen huoneeseen tuoda uutta tunnelmaa tapettia vaihtamalla. Tarkoituksena on kummassakin huoneessa tapetoida vain yksi  seinä muiden ollessa vaaleita. Vaikeaa on tämä sävyjen yhteen sovittaminen varsinkin, kun mielikuvissa näkee asiat tietyllä tavalla. Oltiin jo pienen mallipalan perusteella lähes varmoja, että olohuoneen tapetti löytyi mutta vedettyämme siitä kokeilumielessä  kaksi vuotaa nastojen avulla seinälle (nastoilla kiinni ylhäältä ja jalkalistan yläpuolelta), oli myönnettävä että sävy ei istu meidän kotiin, ainakaan tuolle seinälle. Lisäksi isolla seinäpinnalla kuvio jotenkin ahdisti meitä kovin yksivärisiin seiniin tottuneita. Onneksi minä, arkajalka, halusin testata suuremalla pinnalla  enkä tyytynyt pienellä mallipalalla testaamiseen.  Täysillä päin puuta olisi mennyt ilman nastatestiä.
Mies ja minä tykätään tuosta tapetista edelleen. Mietinnässä on, josko sitä kuitenkin laitettaisiin yhdelle pienelle seinänpätkälle toisaalla kodissamme.  En jotenkin osaa vielä ihan tyystin luopua noista notkeista köynnösvarsista, sillä jokin viehätys niissä piilee. Olisipa saman tyyppistä kuviota hiukan hillitymmällä harmaalla ja valoisalla mutta silti taitetummalla  pohjalla....Tämä Tupla-rolleri, siis kaksipuolinen tapetti, on Sanduddin ja löytyy ainakin Bauhausin perusvalikoimista.

Kaikesta harmituksesta huolimatta meillä on ollut hulvattomia hetkiä tässä tapettipuuhassa. Jokin kaupassa ihan passelilta vaikuttava saattaa kotona näyttää aivan kummalliselta ja sitä miettii, miksi ihmeessä tätä edes harkitsi omaan kotiin sopivaksi. EIIIIiiiii -huudahdukset ovat raikuneet meillä illoin :)


Mukavaa tostaita Sinulle siellä. Minä täällä alan pian siivota ja pyykätä. Illalla kenties lisää huvittavia huudahduksia.

terkuin,
 Anu

Lomahemmottelua

Tänään on lakanoidenvaihtopäivä ja siinä jossakin vaiheessa tämä  muotoutui  verhojenvaihtopäiväksikin. Kevään odotus on käynnistynyt ja ikkunoista tulviva valo on todella saanut minut innostumaan kodin kohentamisesta. Tempaisin kunnon verhomaratonin ja sovittelin eri vaihtoehtoja pitkään ja hartaasti. Omista kaapeista voi sitten löytää kaikkea kivaa ja asioiden tarkastelu "uusin silmin" on mukavaa. Suunnittelen josko eräs vanha verhopari pääsisi uusiokäyttöön hieman eri tavoin ripustettuna. Voipi olla, että projekti vaatisi hiukan saksia ja ompelukonettakin.
Olen hemmotellut itseäni monilla tavoilla, kuten selailemalla kevätkatalogeja ja kuvalehtiä. Löysin itselleni kaiken kukkuraksi ihanan tunikan ja vieläpä 70 % alennuksella. Oo, tätä  lomalaisen kutkuttavaa elämää ja  vapauden tunnetta. Onko sinulla jo kevään odotusta rinnassa?

terkuin Anu

Kotitekoiset Oreot & räsyhelmet

Me ollaan koko perhe nyt hiihtolomalla. Tosi ihanaa! Heti tuli inspiraatio tehdä kotona kaikenlaista. Aloitin verhojen vaihtamisella ja leipomalla Oreo -suklaakeksejä, tai ainakin vähän niiden kaltaisia. Uusimman Bolig Liv -lehden välissä oli liitteenä  BageLIV ja siinä juttu tanskalaisesta leivontablogista. Kävin heti visiitillä ja sieltä löysin Oreoiden reseptin. Tästä pääset katsomaan tanskankielistä ohjetta. Jonkinmoinen vapaa käännös on tässä alla:

OREOT

115 g sulatettua jäähdytettyä voita, 75 g sokeria, 1 tl vaniljasokeria, 100 g sulatettua jäähdytettyä suklaata (50-60% mutta minä kyllä laitoin taloussuklaata), 1/2 vatkatusta/sekoitetusta munasta yhdistetään. Lisätään keskenään sekoitetut kuivat ainekset: 105 g jauhoja, 45 g sokeroimatonta kaakaota, 1/4 tl soodaa, 0,5 tl suolaa. 

Taikina rullataan leivinpaperin avulla tiiviiksi tasaiseksi rullaksi ja pannaan jääkaappiin pariksi tunniksi tai yön yli. Hätäisenä herkkusuuna minä kyllä laitoin noin vartiksi pakastimeen. Sitten leivinpaperikäärö avataan ja viipaloidaan kekseiksi. En ymmärtänyt ohjeen suositusta 2 cm paksuudesta (ymmärsinköhän oikein?). Huomasin, että puolen sentin siivut toimivat ihan hyvin. Minun taikinatankoni ei ollut ihan pyöreä, joten tasoittelin sitä puolikohmeisena, jolloin työ onnistui paremmin kuin vetelän taikinan kanssa. Tasoittelin keksipohjia myös vielä leivinpaperin päällä pellillä. 

Paistetaan 160 asteisessa uunissa noin 15-20 min, riippuen palasien koosta.

Jäähtyneinä täytetään kreemillä, johon tulee 60 g voita, 115 g tomusokeria, yhden vaniljatangon siemenet ja 0,5 rkl maitoa. 

Herkutellaan maidon kanssa. Minusta ovat parhaimmillaan kylminä, jääkaapin kautta jäähdytettyinä. 

Koska meidän perheessä tykätään nimenomaan Double Stuf Oreoista, niin laitoin täytettä ihan rennosti keksien väliin :)

Räsyhelmet syntyivät revenneen lakanan päärmeestä. Repäisin päärmeen irti ja jätin repäisykohdan reilusti osaksi tulevaa korua. Tein toiseen päähän noin 15 cm päähän reunasta (sama korun toiseenkin päähän) tiukan solmun, pujotin päärmeen sisään helmen, tein toisen solmun ihan kiinni helmeen jne. Korussa siis vuorottelevat solmut ja puiset helmet kankaan sisälle piilotettuina. Koru kiinnitetään solmimalla se niskaan.

Mukavaa lumisunnuntaita!
Terkuin,

Anu

Poppies and tiny pink mittens - have a happy day!

Saappaat lumessa, mieli kevättä kohti.

Annan ajatusteni viipyillä kauniissa huomenissa.

Ja kuitenkin.

Saan ottaa vastaan juuri tänään.

Saan huomata juuri tänään.

Hymyillä tänään.

Tuntea tänään.

Onnellista on ymmärtää kipujenkin keskellä,

että tähän päivään on kätkettynä kovin paljon hyvää.

Minulle ja Sinulle. Meille molemmille.

Huomataanhan se yhdessä.

Lämpöisin ystävänpäiväterveisin Anu

Pssst. Lumoudun melkein aina kukkakaupassa. Niin kävi tälläkin kertaa. Ostin irrallisia kukkavarsia, joista kokosin itse "niittykimpun". Erityisesti unikot veivät minut tyystin mukanaan. Miten herkkiä ja runollisia!

Psssssst. Ajattele miltä tuntuu silittää niin pieniä sormia, jotka mahtuvat noihin neulomiini minitumppuihin...nii-in. Huoh :)

MAUahtavaa viikonloppua! - kissamyssy

 

Tänään saimme juhlistaa lapsen serkkupojan syntymäpäiviä ja huisin kivaa olikin. Sankari sai meiltä lahjaksi luettavaa sekä ideoimani ja neulomani kissapipon, jonka ristin Mau-myssyksi. Myssyn juju on sen  yläreunan joustinneuleinen kohta, josta muodostuu  korvat.

MAU-myssy

lanka: BC Garn Manu

puikot: 6

Luo 27 silmukkaa. Neulo helmineuletta kunnes kappale on 34 cm korkea. Päättele. Poimi silmukat toiselta pitkistä sivuista ja neulo joustinneuletta, kunnes sen korkeus on 4 cm. Päättele. Taita kappale ja ompele takasauma (jää keskelle myssyn takaosaa). Ompele kappale kiinni myös joustinneuleen yläosasta. Päättele langanpäät työn sisään ja käännä myssy oikein päin. Neulo seuraavaksi korvalliset: Luo kumpaakin korvallista varten  11 silmukkaa. Kudo ainaoikeaa 12 kerrosta. Aloita sen jälkeen kavennukset. Kavenna kolmen seuraavan kerroksen aikana. Päättele ja höyrytä valmis kissapipo.  

Myssy sopi kahdenvanhalle mutta sovitin sitä omalle nelivuotiaalle ja kuten kuvasta huomaat, mahtui se hänellekin...

Leppoisaa lauantai-iltaa juuri Sinulle!

terkuin Anu

ps. Jostakin syystä huomaan usein helmikuisin kaipaavani ympärilleni ihan pienen ripauksen vaaleansinistä. Tällä erää riittää vaaleansininen flanellipyjama :)

Crafts - arvoitus ratkeaa

Heips! Kuva-arvoituksen ratkaisu on tässä. Tällainen siinä kuvassa oli taiteltuna. Puikkojen päälle taitetaan läppä ja sitten kääritään rullalle. Vielä on solmimisnauha ompelematta, koska en osaa päättää laittaako nauhakiinnitys vai sittenkin tuollainen ihana nappi. Nappeja löysin Hemtexistä pari viikkoa sitten.

Olen huomannut, että tarvitsen käsillä tekemistä. Se tekee niin hyvää. Työkseni teen asioita, jotka ovat jatkuvassa prosessissa, eivätkä varsinaisesti valmistu. Pidän työstäni -   hyvinkin paljon. Opetustehtävässä saa olla kunniapaikalla näkemässä kasvun ja kehityksen. Saa seurata jotakin suurta ja se liikauttaa sydänalan tuntoja. Ohjaustehtävässäni taas olen hyvinkin lähellä jotakin henkilökohtaista, usein arkaa ja haurasta. San tulla tutuksi toisen kanssa, saan olla tukemassa, antamassa aikaa ja tilaa, kuulevat korvat ja aika usein nenäliinankin. Saan jakaa hymyt ja ilonhetket sekä kannustaa eteenpäin. Prosessia. Työni on siis sellaista. Kaiken ikäinen ihminen kasvaa jatkuvasti ja se on kaunista mutta se vaatii voimavaroja vaikka samalla  myös antaa voimaa.
Niin, siispä kotioloissa kaipaan usein jotakin sellaista valmistuvaista sorttia olevaa puuhaa, kuten pieniä käsitöitä tai askarteluja. Nyt syntyi pitkään suunnitteilla ollut säilytinpussi puikoille. Tällä viikolla on syntynyt myös "jääkarhupipo" (viittä vaille valmis) ja suunnitteilla on jo seuraava pikuväkerrys. Puikoilla pieniä töitä.

Takassa on näinä kylminä aikoina räiskynyt tuli ahkeraan. Eräänä iltana räiskyteltiin jopa tuoksuvaa tulta, kun puut saivat kylkeensä rosmariininoksia. Yrteistä on moneksi.

Pian alkavaan viikonloppuun toivotan Sinulle mukavia ja rentouttavia hetkiä! Pysytään lämpiminä.

halituksin,
Anu

Kuva-arvoitus

Lounaaksi tänään mitä-kaapista-löytyy -keittoa. Siihen solahti sipulia, vihreitä linssejä, currya, liemikuutio, savustettua peuraa ja päälle muutama pala salaattijuustoa.  Juuri nyt iloitsen Ikean valkoisesta pussilakanasta pöydän päällä (ihan liinaksi sopiva!), uudesta matosta, jonka hän minulle valmisti sekä yhdestä tarpeellisesta jutusta, jonka itselleni vihdoin ompelin. Arvaatko mikä se on (keskimmäinen kuva)?
Lupaan paljastaa ratkaisun lähiaikoina :)

terkuin Anu

Ps. Leivoin pieniä suklaisia jalanjälkiä pikkuruisen tyttövauvan kotiin. Ropsautinpa vielä  kunnolla tomusokeria päälle.

Pps. Hennalle suuret kiitokset maton virkkaamisesta!