Pilvet

Vielä tunnen kireyden kehossa, mielessäkin. Viikonloppuna pääsin lomalle ja tiedän kokoemuksesta, että rauhaisa lomaolo laskeutuu vasta päivien päästä juhlamekon kaappiin ripustamisesta. Matkalla sitä kohti.  Aamulla keinuimme pojan kanssa rinnakkain ja katselimme  taivaan valkeita pilviä. Hän näki pilvien muodoissa elefantin, minä kukkasen. Saimme seuraksemme oravanpojan, joka kaivoi uutterasti herkkupiiloja. Päiväunet nukuttiin kylki kyljessä (siis pojan, ei sen oravan kanssa) ja  illaksi on suunnitteilla pihajuhlat omalla porukalla. Pojan maja on valmistunut ja on tupaantuliaisten aika. Ruokalistalla on  majan isännän  herkkuja: grillimakkaraa, yrttivoipatonkeja ja vähän lämpimäisiäkin. Pian mennään laittamaan grilli kuumaksi.

Voi hyvin! Nautitaan kesän lämmöstä.

Anu

ps. Sen kynsilakan lisäksi hemmottelin itseäni loman alkajaisiksi suklaalakurakeilla. Niissä maistuu edellisten makujen lisäksi mokka.  Ostan karkkia itselleni melko harvoin, joten enpä ollut näitä Pandan rakeitakaan aiemmin maistanut. Nyt tuli sitten kiusaus ostaa toinen rasia :)

Opiskelijoilta saatu ruusu tuoksuu pullossa. Kynsillä kiiltää uusi lakka - kesälahjaksi itselleni poimima.  Juhlavaatteet roikkuvat tangolla  puunattuina ja silitettyinä huomista varten mutta  vielä pitäisi ryhtyä parturiksi pienimmälle. Kun unilaulu hiljenee, asetutaan miehen kanssa viettämään iltaa. Uskomatonta, että kaikki listoilla olevat työt on nyt tehty ja huomenna raikuu Suvivirsi. Aika ihanaa.

Onko sinulla muuten jokin kiva kynsilakka, tuoksu tai muu kosmetiikkatuote, joka on juuri "se" kesäjuttu? Minun kesääni kuuluu lakatut varpaankynnet :)

Kaikille huomenna juhliville toivon onnellista juhlapäivää. Vaikka ei olisikaan virallista juhlaa tiedossa, voi juhlan rakentaa itseään ja läheisiään varten ihan vain puhtaasta  kesäilosta eikä rakennusaineiksi juuri muuta tarvita kuin hyvä mieli, pientä purtavaa ja mukavaa yhdessäoloa. Onnellisia viikonloppuhetkiä Sinulle,
Anu

Suklaaterapiaa

Kesän ensimmäinen päivä on illassa. Työviikko on ollut raskas 12 tunnin työpäivineen ja huominenkin vierähtää työn merkeissä. Silti olen reippaalla mielellä ja aika innoissani sillä lomaan on enää muutama päivä. Toki kesällä on kesäkokeiden tarkistamista ja suunnittelutöitäkin mutta aikataulun saan itse päättää ja siitä pidän.
Aloitin lomalle laskeutumisen leivonnan merkeissä. Huomasin ylioppilaslakkien reseptin vanhempieni keittiön seinäkalenterista (Kotilieden kalenteri) ja inspiroiduin heti. Jotenkin ohje passaa ihan ammatillisestikin tähän viikkoon  ;) Olisivat silti kauniita myös ylioppilaan juhlapöydässä tai vaikkapa pienenä makeana lahjana kevään ylioppilaalle.

Ylioppilaslakit

250 g voita
1 1/4 dl sokeria
1 muna
1 dl kermaa
3 dl jauhoja
2 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria

täyte: hilloa tai notkistettua pähkinävoita (tein molempia ja nam!)

kuorrutus:
100 g tummaa suklaata
1 rkl voita
sokerikuulia
250 g tomusokeria
n. 2 rkl vettä

Rasva ja sokeri vaahdotetaan. Muna ja kerma lisätään sekoittaen. Lisätään kuivat aineet seuloen. Taikina pannaan puoleksi tunniksi jääkaappiin, jonka jälkeen se kaulitaan ja siitä otetaan pienellä juomalasilla tai muulla pyöreällä muotilla pikkuleipiä. Paistetaan 175 asteessa 5-10 min. Jätetään vaaleiksi.
Kuorrutuksia tehdään kaksi. Toinen suklaasta ja voista vesihauteessa ja toinen sekoittamalla tomusokeri ja vesi keskenään. Puolet pikkuleivistä kastetaan noin puoliksi suklaaseen siten, että saadaan hatulle lippa. Lipan koristukseksi kuula. Sitten levitetään sokerikuorrutus ja kovettumisen jälkeen täytetään. Alapinnaksi tulee koristelematon pikkuleipä. (Minä tein näin mutta Kotilieden ohjeessa täytettiin heti suklaaseen kastamisen jälkeen ja sitten vasta pantiin sokerikuorrute)

Leivontaterapia toimi ja taas jaksaa pakertaa :) Harkitsen pitäisikö katsoa Pieni suklaapuoti -elokuva jonakin iltana ihan vain sen takia kun muistan siinä olevan niin ihastuttavia suklaisia leivontakohtauksia...

Voimia ja iloa viikkoosi!

Anu
ps. Mitä sinä odotat alkaneelta kesältä?

Kesän korvalla

Sunnuntaita vietellään sateen ropsutellessa. Viime yö nukuttiin puhtaissa, raikkaalta tuoksuvissa lakanoissa ja aamulla hellittiin vatsaa lämpöisellä mannapuurolla.  Nyt sitten huilaillaan. Minun mielestäni kodin kaunistaminen käy vallan hyvin huilailusta ja näin kesää kohti käännyttäessä olen jälleen innolla tehnyt pieniä muutoksia  kesäisempään suuntaan. Kuistille ripustin appivanhemmiltani joululahjaksi saadun vanhasta  pitsilakanasta ommellun verhon. Kuvassa näkyvä pitsi on mieheni äidin isoäidin itse valmistama. Verhon myötä tuli kuistille ihanan nostalginen tunnelma. Sama fiilis jatkuu makuuhuoneessakin. Ripustin katosvuoteen verhoiksi pitsisomisteiset läpikuultavan ohuet verhot ja ruuvailin kamarin pikkupäydän laatikoihin uudet vetimet. Minusta pyörylöissä oli vähän  kustavilaista henkeä ja miellyin niiden patinoituneeseen sävyyn. Yhteensä siis  ihan sopivasti pitsiä ja patinaa kesäpiristykseksi.
Taitavat muutkin laitella kotejaan. Ainakin pihan  linnunpöntöissä käy  kova kuhina. Olen myös nähnyt useaan otteeseen pulleassa kunnossa olevan rusakon tässä pihapiirissä loikkimassa ja näinpä jotakin muutakin vilistämässä keittiön ikkunan alta. Se näytti sudelta ja sain jo melkein paniikkikohtauksen pelkästä ajatuksesta. Onneksi kyseessä oli kuitenkin vain karkuteille päässyt husky. Äkkikatsomalta näytti edestäpäin aivan susihukkaselta...

Rentouttavaa sunnuntaita ystävä,
Anu

Kirsikkapuun alla

Eilen illalla kannoin työni ulos kirsikkapuun alle. Sade oli tauonnut ja ilma huokui lempituoksuani,  sateenjälkeistä raikkautta. Viritin puun oksille lyhdyn ja katoksen (tähän pihakäyttöön se meillä on hankittu) ja nappasin yksinkertaisen keittiöpyyhkeen pöydän kaunistukseksi.  Niin oli mukava työskennellä metsän kainalossa; lukea ja juoda lämpöistä teetä.  Huomasin siinä samalla, että kielot ovat jo kovin lupaavasti tötteröllä. Jään odottamaan niiden tuoksua.

Viikkoosi kaikkea mukavaa!

Anu

Pannaria ja pikkuvarpaita

Riemu voi revetä niin kovin pienestä. Tänä iltana se repesi siitä kun ripustettiin olohuoneen kattoon moskiittoverkko ja leikittiin, että ollaan telttailemassa. Kun ei kerran voida kipeyden keskellä mennä ulos, niin tuotiin pihaleikit sitten sisälle. Verkon alla oli hauska lukea kirjaa ja juoda pillillä juomaa iloisen värisestä  kupista. Näyttää tehoavan tuo kivan kupin ja eriväristen pillien yhdistelmä poikapuoliseenkin  kuumepotilaaseen ja meillä ainakin saa tällä keinolla nesteytyksen pelaamaan :)
Muuta tämän päivän varrelta:
Tirautin töissä pienet itkut silkasta ilosta. Ylioppilaskoetulokset saapuivat ja sain iloita nuorten mukana. Jokainen omaan katraaseen kuuluva kokelas saa kevätjuhlassa painaa valkolakin päähänsä ja se vasta on upea asia.
Päivän hohtoa hieman tuppaa  himmentämään se seikka, että nyt on minunkin kurkkuni kuin raastinrauta ja kolottaa sieltä ja täältä ja tuoltakin. Huomenna olisi eräs koulutuspäivä, jota olen kuukausikaupalla odottanut ja meinaan olla ammulla iskussa sitä varten. Tai ainakin ihan tosissani toivon olevani...

Nite, nite,
Anu
Ps. Mies paistoi meille potilaille pannaria iltapalaksi ja olihan se herkkua.

Sadepäivä

Leppoisaa viikonloppua ystävät ja kiitos kivoista synttäriviesteistä. Täällä kukkivat syntymäpäiväkukkaset vielä tosi ihanasti ja olenkin  nautiskellut niiden loistosta.  Sadeillan ohjelmanumerona oli meillä lämpimäisten leipominen. Perheen pienin on  erikoistunut leipäkoneen käyttöön ja sillä teimme grahamleipää. Kaiken raikastava sade, kynttilänvalo ja lämmin leipä - aika kiva yhdistelmä.
Aurinkoisten päivien varalle nappasin Ikeasta mukaan paketin aurinkokennovalaisimia. Haaveilen pienistä valopalloista puun oksalla tai aurinkovarjon alapinnalla. Katsotaan minne lopulta päätyvät.
Nyt pyörähtää tallennettu saksalaisdekkari käyntiin. Matkani käy kohti sohvaa :)

Rentouttavaa viikonloppua,
Anu