Valo. Se kruunasi teehetkeni. Nautiskelin teen kanssa pari pikkuleipää ja luin Säätyläiskoti Suomessa -kirjaa. Pitkästä aikaa myös leikkelin inspiroivia kuvia leikekirjaani varten. Ihmeellistä, että kuvien sekamelska pöydällä ei häiritse minua lainkaan. Päinvastoin nyt se jollakin erityisellä tavalla viehättää. Lapsen kanssa köllöteltiin sohvalla pitkä tovi ja sitten jumpattiin niin, että alta pois! Kumma juttu, että vain toinen meistä väsähti siinä puuhassa.
Ajattelin tänään ryppyjä. Minusta silittämätön ohut verho voi olla varsin kiinnostava. En ole tuota valkeaa verhoa silittänyt lainkaan. Valo kulkeutuu pehmeästi ryppyjen lävitse sisälle luokseni ja huomaan ajattelevani, että moni yksinkertainen ja arkinen asia voi olla tavattoman kaunis - ryppykin.
Lämpöisin ajatuksin,
Ihania kuvia ja ihanan valoista! :) Meillä myös Säätyläiskoti Suomessa kirja! ;)
VastaaPoistaSitä kun vain aina tajuaisi huomata ne arjen kauniit asiat! Sinulla on kyllä sen suhteen hienosti homma hallussa :) Tuo hylly aiemmissa kuvissasi on todella hieno! Siinä on jotain todella viehättävää.
VastaaPoistaVAloisia aatoksia, ihanaa! Itse olen tänään miettinyt, pohtinut ja ymmärtänyt. Pieni asia voi olla niin isosti iloa tuova. Olen täynnä kiitollisuutta monesta pienestä hetkestä. Iloa tähän iltaasi, Anu!
VastaaPoistaSaara
VastaaPoistaMinä viihdyn tuon kirjan äärellä. Vanhat miljööt ovat niin kiehtovia. Kirjassa on myös kauniita yksinkertaisia verhoideoita kuten kaihtimia. Tykkään.
Sini
Toisinaan homma on paremmin hallussa :) Tänään tuntui, että taas oli.
Ja kiitos, minä tykkään kyllä hyllystä valtavasti. Ihan on taas yksi unelma täyttynyt.
Tinttarus
Valosta täällä olen ollut niin kiitollinen! Ja monet pienet asiat ovat tässä arjessa juuri niitä, joista saa valtavasti iloa. Ja niin kauniisti sanoit, että juuri pienistäkin hetkistä saa olla täynnänsä kiitollisuutta.
Meillä poika juuri nukahti ja minä iloitsen siitä, että hän turvallisesti tuolla norsunsa kanssa tuhisee. Minä iloitsen siitäkin, että nyt saan juoda vielä kupillisen kuumaa kaikessa rauhassa ja ehkä käpertyä hetkeksi isännän kainaloon sohvalle.
Sinulle oikein siunattua loppuviikkoa ja myös sellaista tyytyväisyyden ja ilon tunnelmaa. Sellaisen kokeminen on niin ihanaa.
Upeita kuvia ! Niitä täytyi katsella ihan useaan kertaan : )
VastaaPoistaNiin helposti kävelee arkisen ja yksinkertaisen ilon ohi... Muistutit ihanasti arjen kauneudesta, kiitos !
Oot kyllä asian ytimessä!
VastaaPoista(vaikka ajattelinkin ensin kun luin otsikon, et kirjoitat ihon rypyistä :D)
Hei me ollaan taas samanlaisia, mullakin on leikekirja. Tai itseasiassa vasta leikkeet, ei kirjaa :)
Liimailu kirjaan on "to do"- listassa..
Mua rupesi oikein hymyilyttämään; "ryppykin voi olla kaunis";-). Sun verhoissa ne ei ainakaan haittaa mitään; mä voisin kyllä muutamat otsaryppyni antaaa suosiolla pois=D.
VastaaPoistaIhania kuvia sinulla!!
Ihanalta näyttää tuo verho, rypyt antaa sille ilmettä :) Kynttilänjalka on myös tosi kaunis!
VastaaPoistaKun näin otsikon niin ensireaktio vei ajatukset otsaan ja mietin, että onkohan sinulla jotain huolia? Ihanat kuvat kuitenkin nopeasti veivät nuo aatokset mielestä ja näinkin sitten missä niitä ryppyjä on. Kauniita ovat, nuo ryppysi. :)
VastaaPoistaOlin tänään kurssilla ja luin yhdestä blogista auringonpaisteesta. Jännä, että niinkin pientä asiaa kuin auringonpaiste muistaa arvostaa vasta kun istuu ikkunattomassa atk-luokassa.. ;) Mutta kyllä se pääsi minutkin ihanasti sokaisemaan kun pääsin iltapäivällä kotiin. :)
Ihania kuvia :-))
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa!
Hei Anu! Kiva kirjoitus sinulta taas! Halusin myös kertoa, että sain ne harmaat reunat pois nimmarin, ja muidenkin kuvien ympäriltä blogin ulkoasun muokkauksesta kohdasta kirjasimet ja värit -> reunuksen väri (harmaa -> valkoinen) Jee!
VastaaPoistaKauniita kuvia olet kuvannut! Ihana valo!
VastaaPoistaMeillä kaikki verhot ovat aina ryppyisiä. Se on kuitenkin sitä elämisen jälkeä (niin silmäkulmissa kuin tekstiileissäkin).
Mukavaa torstaita!
Niin kauniita kuvia taas :)
VastaaPoistaMinkä niminen viherkasvi pöydällä tönöttää? Olen ahkerasti tyhjentänyt kotia muutaman päivän ja haen inspiraatiota kevätsisustukseen. Perunanarsissi ja tuo kasvi taitavat vahvasti kuulua siihen. Kynttilöitä tai mitään särkyvää kun en voi enää pitää esillä - neiti tuhoaa kaiken! O ou! :)
sariw
VastaaPoistaVoi kiitos. Mukavaa, että kuvat toivat hyvää mieltä. Ihan tavallinen arki on jo sinällään valtava lahja. Joka päivä ei sitä asiaa muista mutta onneksi on päiviä, jolloin asia on todella kirkkaana mielessä.
rouva M
Hyvä, että asia on "to do" -listalla :) Ja ihanaa löytää täältä sielunsisaria. Kiva kun olet olemassa ja käyt täällä luonani!!
Aamunkukka
Kiitos ja kuule, suhtaudutaan samalla ihastelulla omiin ryppyihin. Tykkäsin muuten paljon sellaisesta Dove -tuotteiden telkkarimainoksesta, jossa oli eri ikäisiä naisia ihan luonnollisina ilman meikkiä, ryppyineen, arpineen ja kaikkineen. Jotenkin mainos oli aito. Olivat niin kauniita sellaisenaan. Niin mekin ollaan :)
Hannelellekin kiitos ja kuule tuo kynttiläjalka on myös yksi lemppareistani. Ruoste vain lisää karismaa siihen, mielestäni.
Laura
niinpä. Monesti arvostaa arkisia juttuja jotenkin jälkikäteen tai sitten, kun niistä on pulaa. Sellaista se eläminen taitaa usein kiireiden keskellä olla. Onneksi sitten iltapäivällä sait aurinkoa! Eilen paistoi niin ihanasti. Mietin muuten tiistaina, että kumpa osaisin kuvata sen valoilmiön, joka sumun takaa häämötti taivaalla. Taivaalla paistoi aivan suunnattoman upeasti, myöskin kuin verhon takaa. Luontokuvaus on haastavaa. Ehkä siinäkin voisi kehittyä...
Arja
kiva, kun tykkäsit ja mukavaa mieltä sinnekin. Meillä paistuu juuri pellillinen talviherkkuja uunissa. Päivä näyttää hyvältä, vaikka kylmyys hiukan puistattaa. Kauppaan lähtiessäni eilen illalla näytti auton mittari peltoaukean kohdalla -21 astetta. Hrrrr....
Tuittu
JEE!! Hienoa, että sait sen pois. Tulenkin taas vilkaisemaan.
Päivääsi hyvää tuulta!
Emilia
Niin juuri sitä elämäähän se on ja elämisen jälkiä. Kotona sellainen saa näkyä. Sulle myös torstaipäivääsi hyviä hetkiä!
Riikka
Ou jee, tiedän tunteen. Meilläkin kynttiläjalat voivat olla noin alhaalla vain tuolla yläkerrassa, jonne poika ei yksin pääse vilahtamaan (on portti portaikossa). Kevätsisustukseesi paljon inspiraatiota ja kuule se kasvi on lankaköynnös. Yksi lemppareistani.
Perunanarsissini ei muuten ole vieläkään auennut. Ostin sen samaan aikaan kuin muutkin sipulikukat (postasin niistä kai viime viikolla). Muut ovat jo kukintansa ohittaneet mutta tämä yksi vaan könöttää nupullansa. Ajattelin sille huijata hieman kevättä ja koittaa sumutella kukintoja lämpöisellä vedellä. En tiedä auttaako.
Mutta ruoka ei valmistu kun kokki vaan istuu koneella. Siis heissulivei! Painelen pannun varteen.
Kauniita kuvia,siis sekä leikekuvasi että kuvat kotoasi.Söpöinen kynttilänjalka!Kunnon valon kera se kuvaaminen sujuu paljon jouhevammin.Sulla on sujunnut.
VastaaPoistaKauniita kuvia, minäkin tykkään nykyään ryppysistä verhoista:)
VastaaPoistaMukavaa loppuviikkoa!
Kiitos teille Virva ja Riitta! Terveisistänne ilostuin.
VastaaPoistaVirva
On tuntunut ihan tosiaan ihmeelliseltä miten mukavasti saa valokuviakin nyt otettua. Valoa on siitäkin kiittäminen.
Sinulle terveisiä!
Wanillan Riitta
Eikö olekin jännä juttu, että verhomieltymyksetkin voivat sillä lailla muuttua. Tällä hetkellä minusta tuntuu, että kaikkein kauneimmillaan rypyt ovat ehkä pellavakankaissa.
Sinulle lämpöisiä ajatuksia!
Ajattelin että onko ne täälläkin kurtut lisääntyneet. ;)
VastaaPoistaKiitos kauniista sanoistasi postaukseen jonka jo poistin,
sain suru-uutisia isältäni,
eräs perheeseeni kuuluva väsyi sairastamiseen ja nukkui pois.
Siksi blogini on nyt jonkin aikaa hieman taka-alalla.
Lämpöisin ajatuksin,
tiina. <3
Tiina hei
VastaaPoistaToivon sydämestäni sulle ja läheisillesi voimia. Meitä kannetaan silloinkin ja juurikin silloin kun omat voimat ovat vähissä.
Sinulle kaikkea hyvää, halauksin Anu