Pyhäaamun rauhallinen teehetki omalla kuistilla. Brunnerin sanat kietovat minut verkkoonsa ja olen levoton. Kirja Edith Södergranista on tuskaisa eikä oikein sovi mieleni sävyyn tänä aamuna. Aurinko lämmittää paljaita käsiäni ja nautin olemisesta. Sellaisestakin voi iloita, että on vain. Istuu ja lentää samaan aikaan. Ajatuksilla on joskus melkoinen vauhti.
Valoa päivääsi,
ps. Miehen kanssa laitettiin eilen kuisti kevätkuntoon. Pieni kahvilapöytäni tuoleineen tarjoaa minulle seuraansa pitkän talven jälkeen ja minun on vaikea vastustaa tuon lepopaikan vetovoimaa. Ikkunat on vielä pesemättä mutta saavat ollakin, kunnes talo on maalattu. Siihen puuhaan ryhdytään ehkä jo toukokuulla.
pps. Edith Södergran on mielenkiintoinen nainen
Istuin tänään parvekkeellani ja luin mm. Edith Södergranin runoja! Olisiko tuskaisa tosiaankin sopiva sana kuvaamaan niitä... Voitko suositella tuota kirjaa luettavaksi?
VastaaPoistaMinäkin tiedän Edith Södergranista vain kaksi runoa; Tähdet ja Jumala on kaikkialla, joka minusta kuin kuvastaa Gallen-Kallelan Akka ja kissaa.
VastaaPoistaMitä mieltä olet kirjasta?
Sini
VastaaPoistaKirja herättää monenlaisia ajatuksia - ja minä en ole vielä edes lukenut sitä kokonaan.
Brunnerin kerronta on elävää, paikoin mielestäni suorastaan raakaa. Surullinen sävy koskettaa ja riipii minua kovasti vaikkakin toisinaan ilmaisu myös ilahduttaa,viehättää. Kuvottavista katkelmista en pidä lainkaan. Södergranin keuhkotauti on kirjassa keskeinen ja hänen vointiaan kuvataan paljon. Ehkä vahva sävy, kuvotuskin, pohjautuu siihen. Väkevä tuo kirja kaikkiaan minusta on ja siksi kyllä tutustumisen arvoinen.
Tällaisista kohdista pidän valtavasti:
S. 221
"Minä olin kirjoittanut. Koko kesän oli kynästäni vuotanut runoja."
Kauniisti aseteltu, minusta.
Sinun runohetkesi kuulostaa rentouttavalta. Keväässä ja kesässä ihanaa on sekin juuri, että voi ulkosalla/parvekkeella lämpimässä istua ja lueskella.
Kuukki, hei
VastaaPoistaMentiin ristiin, kun vastaukseni Sinille oli kauan kesken. Kirjoitinkin siis tuohon ylle jo joitakin ajatuksiani kirjasta. Kirja on kovin vaikuttava. Ilmestymisvuonnaan kirja nousi Ruotsissa kriitikkojen suosikkilistan kärkeen mutta herätti myös ärsytystä ja kiivasta keskustelua. Kirjan tulkinta poikkeaa totutusta Södergran -tulkinnasta. Minua kiinnosti arvioida tuota kritiikkiä itse ja toisaalta tutustua Brunnerin tulkintaan. Brunnerhan on väitellyt Södergranin lyriikasta ja on jokseenkin sisällä aiheessaan.
Kuistisi kuulostaa oikein kutsuvalle, olisipa meilläkin sellanen. :)
VastaaPoistaAamukahvi omalla lasikuistilla. Hmmm, tykkään.
Huokuttelevan näköinen kahvihetkipaikka. Tuntuu ihanalta ajatukselta lukea runoja. Itse en sitä juurikaan tee. Pitäisi tarttua runokirjaan joku kerta.
VastaaPoistaRiikka moikka
VastaaPoistaMinä nautin kuistista kovasti. Yhtä ihanaa on kuitenkin pakata aamupalatarpeet koriin ja suunnata pienen kanssa piknikille pihapiiriin tai jonnekin lähistölle. Kannattaa kokeilla, sillä on huisin kivaa ;)
Tuire
Kokeile tosiaan joskus. Runo voi yllättää. Ja lasten kanssa runojen lukeminen on tosi hauskaa.