Kevättä pienen pojan huoneessa

Meillä pikkuvesselin leikkihuoneessa kevättää jo. Siirsimme lapsen huoneeseen päästävedettävän sängyn. Siis tuon ruskean vierassänkynä palvelleen puusängyn, joka on yhdessä valokuvassa tuossa oikeassa marginaalissa. Tuossa sängyssä minä olen lapsena nukkunut. Nyt sänky on toistaiseksi satujen linnake. Siinä löhöillään, luetaan satuja, tarinoidaan ja leikitään. Poika nimittäin nukkuu vielä yläkerrassa, jossa meidän aikuisten makuuhuonekin on.

Sängynpeitto on alelöytö Hemtexistä. Pojalle tuli siitä heti mieleen Late lammas. Terveisiä ystäväperheelle, jossa poika on sarjaa saanut katsoa :) Peitto kyllä näyttää minustakin ihan lampaankarvalta...

Lippunarusta olen tosi onnellinen! Tilasin narun täältä. Väritoiveinani oli ruskeassa nauhassa kellervää, valkoista, vaaleansinistä ja vaaleanvihreää sekä harmaata tai pellavan sävyä. Toiveeni toteutui enemmän kuin täydellisesti. Kiitos! Äitini tekemä okrankeltainen villamatto ja lippunaru antavat kyllä varmasti iloisen mielen pienelle leikkijälle. Ja äidille, joka leikkii huoneessa melkein yhtä paljon.

Valoisaa mieltä sinullekin toivotellen,

ps. Pieni poikamme sai tänään ensimmäisen serkun! Aivan ihanaa. Onnea ja siunausta koko perheelle! Meillä jo kovasti odotetaan poikien yhteisiä leikkejä.

Kurkistus

Hei ystävät! Ajattelin pikkiriikkisen teitä kurkistaa ja kiittää, kun huomasin, että kävijöitä on luonani piipahtanut jo melkoinen joukko. Siis kiitos ♥




Hävyttömän monta kupillista teetä. Kirjoittamista. Kuvaamista. Löytönä kynttilänpätkiä laatikon pohjalta. Passasivat vielä mukavasti kynttelikköönikin. Sinervää valoa. Savustettua peuraa lounaaksi. Isän seuraa. Pikkupojan riemua. Helmeilevää iloa. Ihanaa, kun on helmikuu!

Terriini - erään unelman täyttymys

Tämä terriini on toiveideni täyttymys. Aikani unelmaani täältä kotikonnuilta etsittyäni mies totesi, että miksi en tilaisi täältä. Mies tiesi. Hän tiesi missä olen ihailemani jo kohdannut. En ollut sitä tilannut, koska yritin etsiä vastaavaa läheltä ja edullisemminkin. Tuon kommentin jälkeen vingautin kuitenkin tilauksen menemään.

1900 -luvun alkupuolen ranskatar saapui pari viikkoa sitten kotiovelle. Ja vielä ehjänä. Nyt olen sitä vain ihastellut. Voi miten siitä pidänkään!

Vanhasta rouvasta inspiroituneena kaivoin esille ranskalaisia ruokaohjeitani. Minusta jo pelkkä reseptien selaaminen on herkullista puuhaa. Tänään meillä kuitenkin syödään italialaista! Se on kotipäivälle juuri sopivaa hemmotteluruokaa.

Nautitaan viikonlopusta,

Yllätys

Leivoin miesväelle yllätyspullat. Korvapuustit ovat ihan perinteisiä mutta bostonista tein espressoversion. Harmitti, kun tomusokeria oli liian vähän, eikä siitä saanut kuorrutusta kuin nimeksi. Silti hyvää mieltä sain mieheni veljen minulle lahjaksi valikoimista formuista. Aika sähäköitä, eikö? Säästin violetit seuraavaan kertaan ja nyt leivoin mustavalkoisiin.

Viikonlopun lähtökuopista on mukavat maisemat. Tiedossa on lepoa, ystävän syntymäpäivät ja kyllä - myös piipahdus kukkakaupassa. Nyt on saatava kevättä tupaan.

Tässä resepti myös sinulle:

Espressoboston

0,5 l maitoa

50 g hiivaa

1 tl suolaa

2 dl sokeria

1 muna

1,5 l karkeita vehnäjauhoja

150 g margariinia

täyte: 75 g margariinia, 1 dl sokeria, 1 rkl kardemummaa, 2 rkl espressokahvijauhetta esim. Nescafe, 1 rkl pikakahvijauhetta

koristeluun: 1,5 rkl vettä, 1 rkl espressokahvijauhetta tai kylmää espressoa, 2 dl tomusokeria

Sekoita hiiva, suola, sokeri ja muna haaleaan nesteeseen. Alusta mukaan jauhot kahdessa erässä. Lisää lopuksi pehmeä margariini. Nostata tovi. Kauli levyksi ja lisää täyte. Rullaa ja leikkaa siivuiksi. Leikkaa bostonin keskimmäinen pala hieman korkeammaksi, jotta kakun keskelle ei tule monttua jäähtymisen jälkeen. Voitele munalla, kohota ja paista 200 asteessa n 30-40 minuuttia. Kuorruta. Herkuttele!

Resepti on vuosien takaisesta Kotiliedestä. Asetin sen Tricia Guild´n Värikäs maailma -kirjan lehdelle. Eikö ole muuten upean värinen tuo turkoosin pöydän pinta?

Toivon viikonloppuusi hyviä hetkiä,

Koreilua

Riikinkukko koreilee tapetista askartelemassani taulussa. Kulutin kehystä hiekkapaperilla saadakseni pinnasta vanhahtavamman. Kuluneen kultaisena se sopii kauniisti Butik Sophiesta ostamani aidosti vanhan taulun rinnalle. Pienessä laatikostossa säilytän koruja ja kauneimpia etikettejäni. Pahviset etiketit ovat oivia kirjanmerkkejä ja myös pienten asetelmien säväyttäjiä.

Maanantaisen sairaalareissun jäljiltä jalkani kärsii jo tänään hiukan astua. Tähän saakka viikko on kulunut etupäässä vuoteessa, sohvalla tai tuolissa. Koska kotityöt ovat olleet mahdottomia, olen keskittynyt lepäämiseen ja askarteluun. Olen myös käynyt läpi nuottejani. Minulla on jonkinlainen kokoelma vanhoja ihastuttavia nuotteja. Monet niistä ovat 1900-luvun alkupuolelta. Minua viehättää nuoteissa käyttöarvonsa lisäksi niiden kaunis mattamaisen kulunut, jopa rosoinen, pinta. Toki myös paperien sävyt ja kansilehtien kuviot ovat aivan ihastuttavia.

Lumikuorma haittaa taas sähköjä. Valot vilkahtivat jo kolmannen kerran. Mutta ladies, tänään minä olen valmistautunut! Ha haa, termarissa on nimittäin litra teevettä keitettynä. Eipä tarvitse olla ilman iltateetä.

Iloisin mielin,

Valmiit pellavaiset

Kamarin lattialla on vielä lampaantalja. Siinä se saa olla koko talven ajan. Silti ympäröiviä tekstiilejä olen jo raikastanut keväiseen suuntaan. Sohvalle ompelin parin postauksen takaisista kirppislöydöistä tyynynpäälliset. Monogrammityynyliina on kiinni valkeilla nauhoilla ja toinen päällinen on oikeastaan vain sellainen kääre. Se on sivuiltaan auki ja on tunnelmaltaan minusta juuri sopivan rento. Hissiverho on löytö Hemtexistä. Se oli pitkään vain huoneen nurkassa odottamassa asennusta mutta nyt on jo päässyt tehtäväänsä toimittamaan.

Eiliset talvihäät olivat ihastuttavat! Kiitos teille ystävät! Tänään meillä ollaan oikeastaan vain oleiltu ja vietetty rauhallista kotipäivää. Sellaisiakin tarvitaan. Iltapalalle ajattelin leipaista pojille jotakin hyvää ja ottaa sitä namia pienen palan itsekin.

Reipasta mieltä alkavaan viikkoon,

Anu

Unihiekkaa

Nämä yöpuvut lämmittävät niin isoja kuin pieniäkin tuhisijoita. Omani täytti jo kolme vuotta, lapsella on haalarimalli ollut runsaan vuoden verran. Nostalgisiakin ovat kuosiltaan ja pesussa tuntuvat vain paranevan. Oikeat talvi-ilon lähteet ovat ainakin vilukissoille ja lapsille, joiden yllä peitto ei meinaa pysyä. Silti on pieni nukkuja lämpöisenä, vaikka peitto olisi tiessään.

Miehelläni on aina kuuma, joten hänellä ei siitä syystä omaa unihiekka -yöpukua ole. Tosin olen miettinyt, että josko hänelle tekisivät bokserit samasta kankaasta. Voisi olla veikeä näky.

Kurkkaa tänne, niin voit lukea unihiekka -tuotteista lisää. Putiikissa on myynnissä myös unihiekka -lakanoita. Vastaavia voisi itsekin tehdä, jos vain onnistuisi löytämään tuollaista kangasta.

Naulakon päällä olevista tapeteista aion muuten askarrella. En kuitenkaan tänään, sillä nyt on puuhaa huomiseen reissuun liittyen. Huomenna lähdemme Lappeenrantaan rakkaan ystävän häihin!

Viikonloppuusi mukavia hetkiä ja kaikkea hyvää,