Lilluttelin varpaitani ruusukylvyssä Vikram Sethin seurassa. Valkoiset ruusut kestivät sunnuntai-iltaan saakka, joten en malttanut nyppiä terälehtiä kuin vasta tänään, maanantaina.
Rakkauden musiikki (en pidä nimen suomennoksesta), An Equal music, virkistää vielä enemmän kuin kylpy. Jonakin päivänä toivon pääseväni Venetsiaan. Mietin, miltä musiikki kuulostaa Vivaldin kirkossa, tai kirkossa jonka kohdassa hänen kirkkonsa oli. Minusta teoksen kuuleminen siinä tilassa, johon se on sävelletty tai jossa sitä on syntyaikanaan esitetty, olisi hurmiollista. Ihan niin kuin Seth kirjoittaa: " ...ja soittimestani selvästikin tuntuu, että tämä sävellys on tehty nimenomaan sitä itseään varten - jotta se soittaisi sen täällä. - - Jos se oli verratonta - koska se oli verratonta - sitä ei missään nimessä saa soittaa uudestaan." Rakkauden musiikki, s. 344
Mietin ainutkertaisuutta. Se on perin harvinaista. Niin moni asia on toistettavissa, jatkettavissa ja kopioitavissa. Ei kuitenkaan onneksi kaikki.
Täällä on tarve järjestää paikkoja mutta minä lähtisin nyt paljon mieluummin takaisin Venetsiaan Julian seuraan. Jos vaikka panisin keittiön pöydälle lapun, jossa lukisi: Venetsiassa ollaan. Palaan huomenna. Jääkaapissa on ruokaa ja siivotakin saa...
Mukavaa maanantaita!
Ottaisitko minut mukaasi?
VastaaPoistaOlen ollut Venetsiassa ja se on ihana paikka. =)
Liityn seurueeseen! Ihastuttava paikka. Huokailin ääneen, kun ylitimme huokausten sillan.. Ja jokus vielä sinne palaan, oikeasti!
VastaaPoistaAnrinko ja Teija,
VastaaPoistaOi, te olette käyneet siellä! Minä tiedän, että Venetsiaa soimataan likaisuudesta ja muustakin mutta silti liitän sen etupäässä johonkin romanttiseen, kaikkeen kauniiseen, taiteeseen ja erityisesti musiikkiin. Vielä joskus toivon, että siellä perheen kanssa käydään.
Anrinko, lähdetään mielikuvamatkalle ihan heti. Silmät kiinni, soimaan kaunista musiikkia ja niin ollaan jo melkein perillä.
Sethin kirjassa on monta näyttämöä. Venetsia on niistä siis vain yksi. Kirja on rakkaustarina olematta lainkaan imelä. Saavuttamaton on kaunista ja epätäydellisyys on minusta koko ajan läsnä. Minä pidän kirjan sävystä ja tarinasta ja innostun siitä aina uudelleen ja uudelleen. Iltasaduksi taas ehkä vähän :)
Kyllä päiväsi kuullostaa mukavalta!
VastaaPoistaNautinnollisia hetkiä ja mukavaa maanantai iltaa :-))
Oi ihanaa! Minä rakastan jalkakylpyjä... Ja Venetsian-seurueeseenkin voisin liittyä!
VastaaPoistaMukavaa talvista viikkoa!
Hassua!
VastaaPoistaMinä upotin eilen jalkani laventelikylpyyn Catherine Deneuven päiväkirjojen parissa :)
Venetsia kuulostaa ihanalta, käymätön paikka minullekin, vaikka Italiassa olen jopa asunut...
Italiaan minäkin haluaisin perheeni joskus viedä - sitä ennen on vain jatkettava...tätä haaveilua :)
moi anu!:) ihanan näköinen jalka kylpy! mäkin tein viikonloppuna, ja olipas virkistävää talvi jaloille!
VastaaPoistaaivan ihania muuten noanoan vaatteet ovat! :) mulla ei ole vielä yhtäkään, mutta ehkä alesta voisi joskus jonkun lunastaa...:) mä olen kans haaveillut, että voi kunpa osaisi ommella! mä oon niin huono!! kadehtien katselen muiden aikaansaannoksia... olis ihanaa tehdä lapsillekin, vähän on alkanut kyllästyttää kun kaikki hm.t ja lindexit yms. "halpis" kaupat, on täynnä kaikenlaisia printti paitoja yms. mutta kyllä niistä kivojakin löytyy! no mutta ehkäpä vielä joskus on aikaa opetella... :)
kivoja talvi päiviä! muuten mäkin ajattelin kokeilla bloggailua...:) saisinko lisätä sun blogin suosikki-listaan? terkuin laura
Hei kivaa! Anrinko, Teija, Arja, Nonna, Marielisa ja Laura, lähdetään kaikki siis ainakin mielikuvamatkalle. Meillä ollaan tänään leikitty satumetsää ulkona ja aivan aikuisenkin mieli kyllä kiisi jonnekin satujen maailmaan, kun ihasteli puiden oksia alhaaltapäin. Upean näköisiä. Pakkasen lauhtuminen ja sumu tekivät tunnelman ihan mystiseksi. Pieni satumatkailija nukahti ja minä oon päiväunilla ihailemassa teidän muiden ihania blogeja.
VastaaPoistaArja:
Olen hoksannut, että arkenakin voi joskus hemmotella itseään. Jalkakylpy ja varsinkin yksinäinen lukuhetki ihan rauhassa on kyllä tavattoman rentouttavaa. On virtaa enemmän näihin arkipuuhiinkin, kun antaa vähän itselleenkin aikaa.
Nonnalle:
Jalkakylvyt kunniaan :) Oletko kokeillut tehdä itse jalkakylpysuolaa? Minä kokeilin ja innostuin kyllä. Ei tarvittu kuin mieleistä tuoksuoljyä muutama tippa ja sitten merisuolaa, siis karkeaa. Ainekset sekaisin ja suola purkkiin aromatisoitumaan muutamaksi päiväksi. Tuli ihanat tuoksut ja hyvä kylpy.
Marielisa:
No samoissa puuhissa oltiin! Laventelin tuoksu on muuten ihastuttava. Pelkkä tuoksu saa jo hyvälle mielelle - kylvystä ja mieleisestä lukemisesta puhumattakaan.
pidetään haaveista kiinni. Jonakin päivänä siis Venetsiaan.
Laura, moikka:
Talvijalat virkistyy upoksissa juuri sopivasti :)
Lastenvaatteista ajattelen samoin, että usein ei kyllä miellytä kauppojen jutut. Ja minusta kaupoista löytyy herkemmin kaunista pienille tytöille kuin pojille. Poikien paidoissa on niin monissa sellaisia örkkejä, hirviöitä ym. joita ainakin vielä (nyt kun itse saan lapsen vaatteet valita) haluan välttää. Jos poika haluaa myöhemmin sellaisia, niin sitten kai täytyy taipua...Mutta niin kuin sanoit, niin onneksi ihan kivojakin vaatteita sentään löytyy. Silti voisi jotakin ommellakin...
Ja tervetuloa bloggaamaan!! Toki saat liittää. Yritin jo heti käydä luonasi kylässä kurkkaamassa mutta johonkin jumituin. Onko blogisi suojattu siis yksityinen? Olisi mukavaa päästä lukemaan, jos annat luvan.
Mukavaa päivää sulle, terveisin Anu
Tulin vastavierailulle....
VastaaPoistaAinutkertaisuutta olen miettinyt minäkin. Sen puutetta, erityisesti.
Sitä, miten me ihmiset kaikessa erikoisuuden tavoittelussamme ja persoonallisuuden perässä juostessamme olemme kuitenkin loppujen lopuksi niin samoja.
Moikka,
VastaaPoistaja kiitos vinkistä! Nimittäin ruusukylvyn suhteen. Taidan tehdä joku ilta saman itse, kun ostamani ruusukimppu jotenkin nuutuu ihan silmissä. Minäkin päätin uskaltautua bloggaamisen maailmaan, saanko liittää sinkkisankon listaani? Sitten kun osaan sen tehdä :D
M
voi kamalaa,minä vaan koko ajan käyn kurkkimas tietokoneella, ja lapset tuolla käyttää tilaisuutta hyväksi, ja tyhjentää keksi purkkeja...:) olen vaan niin täpinöissä bloggailusta... ehkä se siitä sit tasaantuu, tai pakko on tasaantua!! voi apua, olenkohan mä laittanut siihen jonkun eston päälle... oon aika tumpelo tietokoneiden käytössä... :D
VastaaPoistaanyway, se blogin osoite on www.pikkuinenenkeli.bloggspot.com. toivottavasti se nyt toimisi!:) kiitos tervetulo toivotuksesta muuten!:))
Ihania päiväunelmia! :) Mä olen ollut lapsena Venetsiassa ja silloin oli paljon ihmettelemistä. Muistan, että puluja oli paljon! Nyt jos lähtis, ihmettelisi varmasti ihan muita asioita! :D
VastaaPoistaViolet, hei!
VastaaPoistaOlipa kiva yllätys - että siis tulit vastavierailulle. Kiitos.
Niinhän me olemme. Samoja ja kytköksissä yhteisiin ajattelumalleihin ja jotenkin koko elämän kehykseen.
Jos jokin on uniikkia vaivatta ja luonnollisesti, on se minusta kaunista. Väääntäminen ja yrittämällä yrittäminen ei kuitenkaan ole.
Joissakin hetkissä ainutkertaisuus on mielestäni parhaimmillaan. Esimerkiksi joskus kun onnistuu oivaltamaan jotakin tärkeää. Vaikka moni muukin olisi tehnyt saman oivalluksen, on se silti itselle ainutkertainen. Samaa asiaa on vaikea kahdesti kohdata varsinaisesti oivalluksessa.
Rouva M:
Tervetuloa bloggaamaan! Kävinkin jo luonasi :) Ja tottahan toki, linkitä vaan. Ihan kiitos siitä.
Laura:
Minusta on edelleen kiva odottaa toisten terveisiä. Toivottavasti lapset jätti sullekin keksejä...
Ja löysin perille! Varmaan olin itse jotakin mokannut.
Sari:
Ihana muisto. Ajattele, että edelleen muistat sen. Kaupunki eläää sinulle sen muiston kautta.
Minä muistan yhdestä lapsuuden reissusta lihapiirakat. Yksi tietty kaupunki on minun muistoissani paikka, josta sai maailman parasta lihapiirakkaa :)
Kaikille teille kauniita unia. Minä kaivaudun nyt huovan alle. Syytäkin on, kun kello on taas ihan liikaa. Miten se "oma aika" aina kuluu niin äkkiä?
Ihana kylpy... Minä se kylven aina niin tylsästi vaan suolassa. Siis merisuolaa laitan omaan jalkakylpyyni kun semmoisen joskus teen. Mutta ens kerralla kun ostan (tai jos vaikka ihan saan!;D ) ruusuja niin ehdottomasti kokeilen tuota... Kylpyvatisikin on niin kaunis. Ja nuo vaaleanpunaiset reinot haluaisin myös, nykyään tulee mentyä ukkokullan ruskeissa! :D
VastaaPoistaLaura:
VastaaPoistaSuola on hyvä juttu! Varpaa tykkää varmasti :)
Minä sain Ainot kummitädiltäni joululahjaksi. Ihan olen ihastunut...