Hyvä että tuulettuu

Eivät kaikki kaipaa

jatkuvaa juhlimista,

matkoja maailman ääriin,

hillittömiä haasteita,

samppanja-aamiaisia,

tauotonta tapahtumaa.

Toisille riittää

hidas elämä,

hiljainen onni.

Kissan kehräys,

kielon tuoksu,

auringon läikkä

räsymaton raidoilla.

                   Sinikka Svärd

Maanantaina menin päiväunille pojan kanssa. Nukuttiin kokonaiset kolme tuntia. Äitini tuli avaamaan makuuhuoneen oven viiden jälkeen ja totesi kellon olevan jo paljon. Minä kuulemma siihen, että: "Joo, avaa vaan. Hyvä, että tuulettuu." Lopulta kun pääsin hereille ja alakertaan, totesin ilahtuneena: "No nyt juodaan yhdessä oikein kaikessa rauhassa teetä." Äiti siihen yllättyneenä: " Mutta oletteko te menossa sinne elokuviin?" Ja sitten jysähti. Tosiaan, meidänhän piti miehen kanssa mennä maanantaina kuudeksi elokuviin ihan kahdestaan. Mies oli viiden jälkeen edelleen työmaalla. Soitin ja sanoin, että voi itku, kun ihan unohdin meidän suunnitelmat. Mies siihen pienen hiljaisuuden jälkeen: "Ai joo, mäkin unohdin." Ajatella, pitkästä aikaa oli tilaisuus mennä kahden ja lapsenhoitokin oli ennelta järjestetty ja sitten kävi näin. Me vietämme paljonkin aikaa perheen kesken ja myös miehen kanssa kahden täällä kotioloissa pojan nukahdettua mutta lähteminen kahden jonnekin on kyllä kovin erityislaatuista. Suunnitelma oli melko yhtäkkinen ja erityislaatuisuudessaan jotain arjestamme poikkeavaa. Siksi kai se unohtuikin. Ehkä myös siksi, että meille sekin on paljon, että saadaan viettää aikaa yhdessä kotona. Aika harvoin kaipaamme jotakin järjestettyä, joskus toki.  Saatiin lopulta toteutettua suunnitelma tiistaina. Muistettiin molemmat. Mies oikein soitti puoli viiden maissa ja kyseli perääni. Ilta oli ihana ja riitti valtavan hyvin irtiotoksi. Aina ei tosiaan tarvita matkaa maailman ääriin. Matka lähikaupunkiinkin ja useimmiten  ihan matka toisen kainaloon riittää.

Eat, pray, love -elokuvasta mieleeni jäi päähenkilön palava halu matkata jonnekin missä voi äimistellä, ihmetellä ("marvel at something").  Hän matkasi Italiaan, Intiaan ja Balille. Äimistely on asiana  hyväksi ja matkustaminen kiinnostaviin kohteisiin inspiroivaa. Äimistellä voi omissa arkiympyröissänsäkin, kun vähän näkee vaivaa. Minusta hyvässä arjessa on tasapainossa turvalliset totunnaisuudet ja uteliaisuus kohti uutta ja yllättävää. Rakkaan ystävän neuvo liiallisten rutiinien rikkomiseen oli varsin oivallinen. Hän oli kokeillut sitä, että tekee joka päivä jonkin pikkuasian eri tavalla kuin yleensä (eri reitti työpaikalle, eri makuista leipää, teen sijaan kahvia tms.). Minusta tämä on kiintoisaa ja olen vähän tätä kokeillutkin. Haluaisitkohan sinäkin lähteä rikkomaan kanssani liikoja arkirutiineja? Ajattelin tänä iltana toteuttaa ajatusta valmistamalla iltapalaksi jotakin ihan tavanomaisesta iltapalastamme poikkeavaa. Lähden kauppaan ja ideoin matkalla.