Meillä leivottiin viikonloppuna nisuja. Pantiin esiliinat päälle ja upotettiin sormet taikinaan. Nisuja makusteltiin kylmän maidon kera, vietiin maistiaisiksi naapuriin ja myös kummitytön kaksivuotiskesteille. Kesteillä oli mukavaa ja oli suuri riemu saada juhlia tuota pientä tomeraa tyttölasta. Hän on itse aurinkoisuus ja valloittaa jokaisen. Tänään hän leikkasi pitsaansa itse haarukalla ja veitsellä, nauroi koko olemuksellaan ja lauloi raikuvasti Pikku kakkosen postia. Se postilokeron numerokin meni ihan oikein. Pimeässä huoneessa häntä vähän "hiivitti" mutta onneksi vuotta vanhempi poikamme riensi uljaasti pelastamaan neitoa ja sytytti valot. Ja taas mentiin.
Kummitätinä iloitsen jokaisen viiden kummilapsemme elämästä. Kiitollisuus tästä pienestä tytöstä on silti aivan erityistä. Hän elää, hän voi hyvin, hän on parantunut. Kiitokseni nousee korkeuksiin. Syöpälapsen selviytymistarina on aina koskettava mutta se on sitä vielä erityisemmin kun asia on tullut näin lähelle. Monet leikkaukset, hoidot, pelko, ahdistus ja sitten vapauttavat uutiset, kiitollisuus ja riemu. Jokainen päivä on niin kovin arvokas.
Jäin muuten miettimään Pikku kakkosen tunnusmusiikkia. Kun poikamme alkoi katsoa ohjelmaa, muistin tunnarin aivan vaivatta. Taisi olla tuo laulu minullekin mieluinen lapsena, kun niin hyvin palautui mieleen heti alkutahtien myötä.
Uutta viikkoa kohti. Huomenna onkin marraskuu. Ja sen perästä joulukuu :)
Ihana teksti. <3
VastaaPoistaNii-in, kunpa itse muistaisin olla kiitollinen siitä, että minä itse ja läheiseni ollaan kuitenkin pääasiassa ihan terveitä...
Ihanaa alkavaa viikkoa sinulle ja teille!
p.s. Se pikkukakkosen tunnussävelmä löytyy varmaan hyvin monen n. kolmekymppisen tai alle (ja varmaan ylikin) muistilokerosta.. :)
Kauniit kuvat ja painavaa tekstiä! Mieheni ja minä olemme kiitollisia Jumalalle hänen suuresta armostaan. Lapsenlapsemme, pieni poika, on parantunut syövästä.
VastaaPoistaOlipa koskettava teksti <3
VastaaPoistaHei Anu,
VastaaPoistaTuo tunnari on kyllä hyvin muistissa ja tuntuu lapsille olevan erittäin mieluinen.
Syöpä on katala ja paha! Kaipauksella pientä Enkelityttöä muistamme...
Marraskuun tunnelmia ja joulun odotusta :))
Ystävällisesti, Virpi
Tuo tunnari on kyllä juurtunut tosi syvälle johonkin aivolohkoon, ja arvaapa, alkoiko soida päässä just heti nyt?? :D
VastaaPoistaKirjoitit kauniisti kummitytöstänne. Luojalle kiitos hän on nyt terveenä ja voi hyvin! Kunpa aina muistaisimme sen kiitollisuuden terveestä lapsesta, silloinkin kun mikään ei suju ja komennetaan ja riidellään. Tämä aamu oivallinen esimerkki, huoh.
Mukavaa viikon alkua!
Tunnelmallisia kuvia. Voi pientä tyttöä. Onneksi hän saa iloita jälleen.
VastaaPoistaTäytyy tosiaan muistaa olla kiitollinen, vaikka pojilla vähän oksennustautia onkin. Se on nopeasti ohi.
Valoisia päiviä teille ja kummitytölle!
Kiitos kauniista tekstistäsi! Nisupullakuvat (kauniita) saivat koskettavan rungon. Koskettavan, mutta "hiivittävän" iloisen tunnelman.
VastaaPoistaPikkukakkonen...Koskaan en postia lähettänyt, mutta osoite totta tosiaan on syöpynyt muistiin. Ja nyt taisi biisi jäädä pyörimään päähäni täksi päiväksi =)
Lueskelin tekstisi voimistuvan liikutuksen ja kasvavan kiitollisuuden kera. Pikkuiselle kummityttöselle eteenkinpäin vielä elämän poluille enkeli vierelle kulkemaan.
VastaaPoistaKuvasi ovat aina vain yhtä kauniin herkkiä!
Mukavaa alkanutta marraskuuta. Pian jo joulukuu.....
(JA piiiiikku kakkosen pooooosti kilisee ja soi nyt täälläkin:)
Kauniisti niin kirjoitit jälleen, sanat pysäyttivät miettimään...
VastaaPoistaKiitos!
Kauniin talvinen/jouluinen tunnelma kuvissa! On surkeaa seurata vierestä läheisten vakavaa sairastelua. Niiden kokemusten varjolla osaa olla onnellinen ja kiitollinen hyvistä hetkistä sekä terveydestä.
VastaaPoistaIstuin hetki sitten sohvalla neulomassa vauvan nuttua (siskolleni) ja mietin, oletko saanut sen neuletakkisi valmiiksi? :) Oli niin kaunis lankayhdistelmä. Voi kunpa ensi talvena saisin aloitettua itselleni takin neulomisen ja tehtyä myös valmiiksi. Vauvan koosta onkin mukava aloittaa. Tulee ainakin valmiiksi. Voi hyvin!
Kunpa me kaikki muistaisimme että jokainen päivä on arvokas ja erityinen.
VastaaPoistaPikkukakkosen tunnusmusiikki on kyllä sellainen juttu, jonka varmaan jokainen, joka ohjelmaa on seurannut vaikka kymmmeniä vuosia sitten, pystyy palauttamaan nopeasti mieleensä:)
Oi miten nättiä. Ihanaa, kun rohkaiset kiitollisuuteen! Hymy viikkoosi!
VastaaPoistaLaura
VastaaPoistaSitä kiitollisuutta saadaan kaikki opetella tuntemaan ja sen aiheita huomaamaan. Onneksi meille annetaan niitä huomaamisen hetkiä.
Oikein mukavaa viikkoa sinnekin
Kirsti
Jumalalle kiitos! Ihana kuulla, että hän on saanut parantua. Siunausta teille kaikille
Hannele
Hyvää viikkoa sinulle
Virpi
Tunnari on ihan hitti :)
Ja niin on todella, että syöpä on paha ja pelottava. Kaipauksen keskelle toivon sinulle voimaa ja hoivaa Taivaan Isän kannattelevien käsivarsien turvassa.
Ja kiitos toivotuksista. Sinulle myös toivottelen ihanaa joulunalusaikaa. Minä niin pidän tästä joulunodotuksesta :)
Jatkan taas, kun saan tilaisuuden ;)
VastaaPoistaSinulla on paljon sellaista, josta olla kiitollinen. Kummilapset ovat elämän aarteita ja sinun kohdallasi tällä pienellä selviytyjällä on takuulla oma, erityinen paikkansa sydämessäsi.
VastaaPoista(Itse iloitsen, kun minua pyydettiin tänään pienen tyttövauvan kummiksi.)
Nisu on hauska sana, se tuo mieleeni Koiramäki-kirjat ja viittaa jonnekin Pohjanmaalle ja toki koko Länsi-Suomeen. Itäsuomalaisena puhun aina pullasta, mutta varttipohjalaisena (mummoni oli Pohjanmaalta) nisu herättää lämpimiä mielleyhtymiä.
Mukavaa viikon jatkoa!
Teija
VastaaPoistaNiin juuri. Sen kiitollisuuden muistamista ja muistelemista täytyy oikein yrittää ylläpitää niinä hetkinä. Silloin kun saa peräjälkeen monta ei-vastausta ja pieni röllipeikko valtaa huushollin, on kyllä kärsivällisyys välillä tiukalla. Koitan välillä ajatella, että hyvä, että kasvaa lapsi, jolla on oma tahto ja päättäväisyyttä. Aina tuota ajatusta ei jaksa ajatella mutta onneksi monta kertaa sitten jaksaakin.
Mukavaa viikkoa sinnekin.
Tuire
Voi harmi, että teillä on oksennustauti kylässä. Se on kyllä kurja tauti. Toivottavasti pojat voivat jo paremmin ja te aikuiset säästytte. Vie voimia aina nuo oksutaudit, kun se on niin kokonaisvaltaista hoitamista. Tsemppiä sinne.
Helmi
Kiitos! Oli kyllä "hiivittävän" suloinen tuo "hiivittävä"-sana pienen tyttösen suusta :)
Hyvää torstaita sinulle.
Tinttarus
Enkeleitä, varjelusta ja kaikkea hyvää toivon hänelle ja ihan kaikille lapsille ja meille aikuisillekin. Eilen kuulin tv7 -kanavalta aivan ihanan enkelilaulun pienen pojan esittämänä. Se oli valtavan koskettava.
Torstaihisi tervehdyttävää tunnelmaa (luin illalla, että olet flunssassa). Pikaista paranemista ystävä.
Marina
Ole hyvä.
Torstaihisi hyvää mieltä.
Sini
VastaaPoistaNäin on. Se on vaikeaa seurattavaa. Vie niin voimia mutta samalla hyvät hetket sen kaiken keskellä antavat paljon.
Voi miten ihanaa, että teet nuttua vauvalle. Sen työstäminen on varmasti mukavaa. Minun villatakkini on vielä kesken. Oikeastaan aika pahastikin kesken. Siitä tulee ihan polvipituinen, joten kun olen aika hidas tekemään, niin ottaa aikaa. Takakappale ja osa etupuolesta on vasta valmiina. Olen tässä välissä tehnyt paria lahjaa minäkin, joten tuo itselle tuleva työ on välillä odotellut käsityökorissa. Valmiiksi olen sen päättänyt saada, vaikka veisi vuoden :) Onneksi tykkään niin siitä mallista ja langasta, että kannustaa tekemään.
Sini, vietä hyvä torstai. Pien ollaan viikonlopussa.
Pioni
VastaaPoistaNiinpä. Yritetään sitä itsellemme ja läheisillemme muistutella.
Tunnari rokkaa :)
Purnau
Sinullekin hymy ja siunausta viikkoosi
Lumiomena
Onnea kummitädin tehtävästä! Kummina oleminen on onnellista.
Minä olen tosi onnellinen tuon pienen tytön terveydestä. Silti koko ajan on ajatuksissa se, että tällaisen asian läpikäyneet vanhemmat ovat varmasti alituiseen huolissaan. Mietin juuri sitä, että pääseekö sairauden uusimisen pelosta koskaan irti. Onneksi ainakin nyt on kaikki näin hyvin ja tästä päivästä saadaan nauttia.
Nisu on sanana mukava. Minun juureni molemmilta puolilta ovat Pohjanmaalla ja sieltähän se sana kumpuaa. Meillä puhutaan pullastakin. Käytämme molempia sanoja, mies kun on juuriltaan muualta kuin Pohjanmaalta.
Hyvää torstaita sulle! Lähetän muuten s-postia, kun vain saan toimeksi ja vähän aikaa :) Meillä on tosiaan yhteisiä tuttuja!