lauantai 11. toukokuuta 2013






 





Voivatkohan hymykuopat jäädä poskiin pysyvästi? Olen tällä viikolla nauttinut hyvän mielen päivistä. Sellaisista, jotka alkavat hymyllä ja päättyvät hymyyn.
Tänään näin pienen tytön poimimassa valkovuokkoja kesähamosessaan. Aurinko paistoi hameen helmaan kauniisti ja tyttö näytti nauttivan puuhastaan. Harkitsin auton pysäyttämistä tien sivuun ja tytön valokuvaamista, sillä niin runollisilta tuo hetki ja pieni tyttö näyttivät.
Oman suloisen pojan kätösistä sain eilen vastaanottaa juuri tuollaisen itsepoimitun syntymäpäiväkimpun.  Mietin tässä, että voikohan  rakkauteen oikeasti pakahtua? Lähellä se kohdallani ainakin oli.


Have a lovely Saturday!

- Anu




6 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kiitos!
      Kauneinta näissä on minusta nuo pienen poitsun pulleat kätöset :)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos - kevätvalo on ihanan läpitunkeva. Kaikki ihan herää eloon sen voimasta - valokuvissakin.

      Poista
  3. Ihanan herkkää ja kaunista. Valkovuokot ovat niin kauniita, oikeita kevään tuojia.

    Johanna

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Johanna. Valkovuokot ovat ihan lempparikukkiani, tai oikeastaan kaikki vuokot ovat. Tulin juuri pieneltä metsäkävelyltä ja vieläkin vuokot kukkivat niin terhakoina. Toivon kukinnan jatkuvan vielä kaaaauan :)

      Poista