perjantai 22. huhtikuuta 2011
Pääsiäisen syleilyssä
Hei! Näiden kuvien myötä lähetän Sinulle iloisia pääsiäisterveisiä. Meillä on tällä hetkellä keittiön pöydällä pieni "paratiisi" perunanarsisseineen, pääsiäisohrineen ja sitruksineen. Levittelen istutuksia huoneiden kaunistukseksi kunhan ennätän saada paikat pääsiäiskuntoon.
Tällä viikolla on meillä liikuttu syvissä vesissä mutta saatu huomata miten meitä kannetaan. Lopulta kaikki päättyi suureen iloon. Kohti korkeuksia kohoaa kiitokseni. Laskeudun viettämään juhlaa takertuen Jumalan valtavaan rakkauteen ja pysähdyn sen ajatuksen äärelle, että Hän antoi ainoan poikansa. Mietin omaa ainoaa poikaani - tuota kallisarvoisinta, rakkainta ja ihaninta - ja käsitän taas, kuinka suuren lahjan olemmekaan saaneet. Taivas kumartuu luoksemme.
Aamulla heräsin sateen ropinaan. Tuntui mukavalta kääntää kylkeä peiton alla ja tietää saavansa nyt vain olla ja rentoutua. Päästäkseni siihen vaiheeseen meinaan nyt kuitenkin ensin kesyttää tämän ympärillä vallitsevan kennelin (pieni pääsiäissiivous siis edessä) ja sitten tehdään koko perhe yhdessä suklaakonvehteja pupun, munan ja tipun muotoisiin pikkuvuokiin.
Sinullekin pääsiäisen riemua!
Anu
ps. Ihanan tunnustuksenkin olen saanut. Kiitos Pioni!!
lauantai 16. huhtikuuta 2011
Helmiä
Tänään kävin torilla ja oikein ahmin silmilläni sen värikylläisyyttä. Kotiintuomisina oli kasviksia ja yrttejä, vähän oksiakin. Lounaaksi sitten valmistin tagliatelleä, jonka maustoin suolalla, sitruunapippurilla, kunnon lorauksella oliiviöljyä, torilta tuoduilla yrteillä ja limemehulla. Kylkeen paistoin muhevan palan porsasta ja keralle vielä salaattia. Kyllä muuten maistui hyvältä tämän kiireisen viikon jälkeen. Comfort foodia parhaimmillaan :)
Iltapäiväteenä nautiskelin raikasta jasmiinijuomaa. Jäätee alkaa maistua näin keväällä ja tämä on mielestäni yksi herkullinen versio siitä. Tarvitaan vettä, jasmiinihelmiä, limeviipaleita, (yrttejä) ja jäitä. Keitä vesi, hauduta jasmiinitee ja viilennä. Jasmiinihelmissä on makeahko upea aromi, joten mielestäni sokeria ei tarvita mutta jos olet makean teen ystävä, niin ripauta vähän sokrua sekaan. Kylmän teen joukkoon lisätään limeviipale, jäitä ja mieluisia yrttejä. Siinä se jo olikin. Jos jasmiinihelmiä ei löydy niin sen voi korvata valkoisella maustetulla teellä (ihan marketeissa on ainakin Nordqvistin valkoista aromatisoitua teetä tarjolla).
Helmestä toiseen; Tällä viikolla kävin lukiolaisten kanssa Helsingissä. Minulla oli lyhyt tauko valvontatehtävästä ja sen käytin mitä ihanimmalla tavalla nimittäin pieneen seikkailuun. Minulla oli sovittuna treffit Designmuseon ala-aulaan Marien kanssa. Tapasimme ensi kertaa kasvokkain. Oi, miten nautinkaan yhteisestä tuokiostamme. Se oli helmi. Kiitos vielä Marie - olet ystävä!
Toivottelen jokaiselle rentouttavaa viikonloppua ja jännittävää vaalipäivää huomiselle,
Anu
sunnuntai 10. huhtikuuta 2011
Meillä on tänään tehty kevätkylvöjä. Multaa lensi sinne ja tänne ja suihkepullon käyttö oli pojan mielestä ihan parasta puuhaa. Laitettiin hiukkasen ohraa kasvamaan tuollaisiin kauniisiin turveruukkuihin ja muutamaan muuhunkin astiaan. Linnut, pienin käsin suurella keskittyneisyydellä asetellut, vartioivat tarkkana pääsiäisruohojen taivalta kohti korkeuksia. Käytiin myös pienellä metsäretkellä haaveena komea kimppu pajunkissoja. Metsän laidalta, vakiopaikastamme, oli kaadettu hurjasti pajuja, joten saalis oli laiha. Tuotiin kumminkin muutama kissa ja sitten nippu koivunoksia.
Vihreän odotuksessa kohti uutta viikkoa. Pidetään mielessä, että se luvattu sade herättelee kevättä.
Anu
lauantai 9. huhtikuuta 2011
Sokerihuntu ja tähdet
Banaanitorttu
125 g voita
3 dl sokeria
2 munaa
0,5 tl vaniljasokeria
4 rkl maitoa (minä korvasin Flora vanillalla)
4 dl jauhoja
0,5 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 kypsää banaania
Vatkaa voi ja sokeri. Sekoita munat ja vanilja keskenään ja lisää voivaahtoon. Lisää kuivat aineet, maito ja lopuksi banaanisurvos (haarukalla vaan ronskisti muusiksi). Paistetaan 200 asteisessa uunissa. Päälle sirotellaan runsaasti tomusokeria. Ja sitten tärkein vaihe: herkutellaan hyvässä seurassa.
*** *** *** *** *** ***
Näin tänään kauniin pienen puron. Sen virtaus oli voimakas ja vesi soljui vaivatta eteenpäin uomassaan. Kuinka helppoa ihmisenkin on mielipiteineen soljua valtavirran mukana. Mietin suvaitsevaisuutta. Suvaitsevaisuus käsitteenä pitää sisällään sen, että suvaitaan laajasti erilaisten mielipiteiden olemassaolo ja ne ihmiset, jotka kyseisiä mielipiteitä kantavat. Suvaitaan myös ne vastavirtaan kulkijat. Ei ole helppo tehtävä pienelle ihmiselle mutta päämääränä kuitenkin niin kovin arvokas ja siksi ponnistelemisen arvoinen.
UNESCOn määritelmä suvaitsevaisuudelle on terveellistä luettavaa meille kaikille. Töissä olen ilokseni saanut huomata kuinka kypsästi lukiota toista vuotta käyvät nuoret osaavat arvioida suvaitsevaisuuskysymyksiä ja yleistä vaalien ympärillä käytävää keskustelua niin arvoasioista kuin muistakin. He huomaavat epäkohtia ja heillä on sanottavaa. Olen ollut ihan vaikuttunut.
Tiedättekö ystäväiset, että taivas on tähdessä. Se on kuin pieni lahja ja minä nautin siitä kiitollisena.
Hyvää yötä Sinulle seuraavan ajatuksen siivittämänä:
...Jumala on rakkaus. Se joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa ja Jumala pysyy hänessä. Room. 4: 16
Anu
keskiviikko 6. huhtikuuta 2011
Kauan kaivattu
Viime syksynä mies (toki minäkin mutta huomionarvoista on, että mies edellä ;)) kyllästyi olohuoneen kattovalaisimeen. Kruunumalliseen (vaalea viisihaarainen, jossa kynttilälamput) valaisimeen sai yhtenään vaihtaa lamppuja. Sähköistyksessä oli jotakin vikaa - oli ollut jo edellisessä kodissa asuessamme. Mietittiin sitten millainen valaisin olisi mieluinen ja yhteistuumin päädyttiin silkkiseen Tine K:n lamppuun ja sellainen pantiin tilaukseen. Pohdin ensin vastaavan valmistamista itse mutta arkailin kuitenkin ja luovuin ajatuksesta. Tine K:lla on ollut hieman toimitusvaikeuksia mutta näin kevään korvalla kauan kaivattu vihdoin saapui. Saimme sovittaa kolmea eri väriä, harmaata, kittiä ja valkoista. Valkoinen tuntui tilaan sopivimmalta ja siihen päädyimme. Niin tykkään! Pienimmästä suurimpaan on meillä nyt iloittu uudesta valaisimesta. Myös muuten tulppaaneista, joita saa marketista jo valtavan nipun muutamalla eurolla. Nämä kerrotut valkoiset taitavat olla tämän kevätkauden kauneimmat tulppaanini.
Nyt keräännymme pyöreän pöydän ääreen, valon ja toistemme lämpöön, herkuttelemaan iltapalalla. Luvassa on mozzarellapiirasta muutamalla lihaisella yllätyksellä terästettynä. Ja ulkoa kuuluu räystäiden ropina!
Sinullekin ihanaa iltaa.
Anu
ps. Suuret kiitokset Merjalle Elvinaan aina niin hyvästä palvelusta!
maanantai 4. huhtikuuta 2011
Ripaus keltaista
Meillä oli eilen pienet kutsut. Herkuteltiin vähän ja jutusteltiin yhdessä. Juttuaiheina muun muassa työpaikkojen kehityskeskustelut, puutarhasuunnittelu, matkustaminen, lasten asiat, juhlapuvut ja väitöstilaisuudet. Halukkaat pelailivat lautapeliä ja illan päätteeksi ratkottiin Private Eyes -logiikkatehtävää. Kutsujen myötä toivotin keltaisen tervetulleeksi.
Energistä maanantaita ystävät!
Anu
ps. Testattiin chilikermajuustoa. Oli herkkua.
lauantai 2. huhtikuuta 2011
Rhythm but no blues
Ompelin pääosin kierräytskankaista (keittiöpyyhkeistä, vanhasta pellavapyyheliinasta ja pussilakanasta) sekä rytmikkäästä raitakankaasta lattiatyynyn perheen pienimmälle. Osan täytteestä jouduin ostamaan, sillä niin hurjan määrän tyyny imi vanua sisuksiinsa etten pelkkää vanhaa tyynytäytettäni hyödyntämällä olisi saanut muhkeaa tulosta. Täyttäminen oli pojan mielestä paras vaihe ja oli niin ihanaa nähdä hänen ilonsa. Vanutollot näyttivät kuulemma aivan pilviltä. Meillä onkin nyt poutapilviä musiikkihuoneen istuimena - melko valloittava ajatus. Inspiraation ompelukseen sain Mekkotehtaalta Kirsikan ja Sunnan herkullisista tyynyistä (tyynyn kaava Suuri Käsityö -lehden numerosta 2/11).
Oman lapsen ilon aistiminen koskettaa. Pienen ihmisen silmien tuike ja aito innostus tuo niin hyvän mielen että siitä riittää ammennettavaa pitkäksi aikaa. Välillä pohdin mitkä noista tuikkivista hetkistä mahtavat jäädä elämään hänen mieleensä aikuisuuteen saakka ja mitkä ovat niitä hetkiä, joista hän kertoo omille lapsilleen? Toivon, että ilostaan riittää muistoiksi saakka.
Tällä viikolla olen kokenut monenlaista. Sitä mainittua iloa mutta myös huolta, jännitystä ja tietynlaista kotiinpalaamisen tunnettakin. Sellaista, jonka tuntiessaan muistaa itse jotakin vuosien takaa ja tuntee olonsa aidosti hyväksi. Hyvillä mielin astunkin nyt huhtikuuhun. Toivon sitä samaa sinulle.
Anu
ps. Koiruliini on pojan itse valitsema tuliainen puolentoista vuoden takaiselta Tanskan reissulta. Koiran nähdessään hän hihkaisi kahdenvanhan innolla "Vilpas!" . Minustakin se näyttää ihan tuolta Puuha Peten ytävältä. Vilpas on meillä tärkeä unikaveri.
pps. Nautin eilen teatteri-illasta ja tänään luennosta mieheni kanssa. Onkohan kevät yhä vahvemmin jo täällä, kun sosiaalinen elämä on äkkiä paljon vilkkaampaa? Suljen silmäni lumikasoilta ja viivyn kevätaatoksissa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
