Sähkökatkon aikana kaivoin kaapin kätköistä lähes kaikki mahdolliset kynttilänjalat, kynttilät ja kynttilänpätkät valaisemaan kotia. Nyt olen puhdistellut jaloista stearinitahroja ja siirrellyt niistä osan jo takaisin kaappiin, kaikki kun eivät normaaliolosuhteissa ole meillä kerrallaan esillä. Nostin sitten nelipaikkaisen adventtikynttelikönkin samalla kaappiin ja sujautin sen tilaa säästääkseni terriinin kannen päälle. Vaan kuinkas kävikään; se näyttikin aika hauskalta, enkä malttanutkaan jättää yhdistelmää hyllylle makaamaan. Kynttilänpaikkoihin ja kannen korvaan upotin  atsaleankukat ja niin tuli soma uudenvuodenasetelma valmiiksi.

Huomenissa ajattelimme maistella Kuohuvaa kuusenkerkkäjuomaa. Pitkään olemme halunneet sitä kokeilla mutta emme ole täältäpäin löytäneet. Eräällä syksyn opiskelureissuistani Jyväskylässä näin juomaa sikäläisessä Taito -shopissa ja nyt innolla odotan miltä mahtaa kupliva maistua. Tämä kupliva sopii sitä paitsi jokaiselle perheenjäsenelle suurimmasta pienimpään.

Joulun jälkeen meistä moni taitaa  muistella kuluneen vuoden tapahtumia ja samalla suunnata jo tulevaan. Ajatus kääntyy kohti kevättä ja kesääkin ainakin suunnitelmissa ja sehän on aina yhtä inspiroivaa. Sangon uumenista huikkaan Sinulle  kiitokseni siitä, että olet kuluvana vuotena täällä piipahdellut, läsnäolollasi ja  sanoillasi ilahduttanut. Kiitos jakamisesta!  Toivon alkavaan vuoteen niin Sinulle kuin itsellenikin levollisuutta, valoisuutta, voimaa jaksaa kukin taakkoinemme ja kykyä pysähtyä huomaamaan kaikki se hyvä ja onnellinen jota meille annetaan. Ja sitä annetaan yllin kyllin. Tässä hetkessä on hyvä olla ja siitä olen ylettömän kiitollinen.

Mitä sinulle toivoisin?

En sitä, että kasvaisit yhtä isoksi kuin puu,

yhtä vahvaksi tai yhtä liikkumattomaksi.

Vaan, että katsoisit yhä uudestaan ylöspäin,

sinne missä ovat latvat ja taivas.

Että jäisit seisomaan

etkä aina ryntäisi eteenpäin.

Että oppisit seisomaan ja kasvamaan kuin puu.

Sillä sinä et ole vielä perillä.

Sinussa on voima,

joka on puussakin: kasvun voima.

Sinua kutsutaan vielä johonkin.

Jää seisomaan. Katso ylöspäin

ja aisti Jumalan voima,

joka tahtoo kasvaa sinussa.

...

En toivo sinulle,

että jossakin metsäpolulla kohtaisit valkea kauriin

tai kuninkaanpojan tai haltijattaren, joka tekisi sinut rikkaaksi.

Vaan, että sinulla olisi silmät joilla huomaat, kun sinua vastaan tulee tiellä ihme.

Sillä ihmeisiin ei tarvita satuja, vaan näkevät silmät

ja sydän joka ymmärtää kiittää ihmeestä.

Jörg Zink

Iloa!

terkuin Anu

Männynhavuja

Käteni käy vähän väliä lumimanteliastialla ja pistaasipurnukalla. Teepannu pöhisee tiuhaan tahtiin ja nautiskelen joutilaisuuden täyttämistä päivistä, tästä raukeasta lomatunnelmasta.
Meillä on elelty ilman sähköä ja vähällä vedellä jouluyöstä saakka. Eilisaamuna sähköt palasivat muutamaksi tunniksi, kunnes katkesivat jälleen ja palasivat vasta myöhään illalla. Tapaninpäivän päivälliskutsut järjestimme kynttilävalaistuksessa ja vieraat toivat kahvipöytää varten mukanaan omat kahvi- ja teetermoksensa. Oli tunnelmallista ja kotoisaa mutta tokihan keittiössä sai käyttää mielikuvitusta ja puuhakasta oli saada ruoka  valmiiksi ja sitten tähteet säilymään ilman jääkaappia ja pakastinta. Leivinuuni ja tusinoittain kynttilöitä - siinäpä tapaninpäivän niksit. Vettä säännöstelemme edelleen mutta ylihuomenna pitäisi voida lotrata jo mielensä kyllyydestä (nimimerkillä pyykkikaappi huutaa hii-o-hoi).
Naapurustossa kaatui uljaita honkia sähkölinjojen ja talonkin päälle, pihat täyttyivät risuista ja suurista männynoksista mutta suuremilta vähingoilta onneksi säästyttiin. Onneksi oman kodin pihapuut pysyivät pystyssä. Mutta tiedätkö, jotakin nautinnollistakin koin pelon keskellä, nimittäin hiljaisuuden. Yksikään kone ei metelöinyt ja kotona oli täysi tyyneys. Joulukirjoja lueskelin kynttilämeren valaisemassa huoneessa ja sänkyyn tassuttelin yökynttiläjalkaa pidellen. Oli joulurauha ja valona Jeesus.
Sähköjen hetkeksi palattua (eilisaamuna) pieni poika katsoi  kasvoihini onnellisena ja pyysi, että säännöstelläänhän toistekin, jooko äiti? Hän tarkoitti, että pidetään kaikki valot sammuksissa ja valaistaan koko koti kynttilöin. Minulla on sitten suloinen vesseli täällä. Vesseli, jonka kanssa pelattiin tänään palloa  pihalla niin kauan, että molempien posket olivat kuin omenat. Taisi siinä muutama lumimanteli kulua.

Rentouttavia välipäiviä,
Anu

Naapurustossa näytti aika hurjalta...

Lämpöinen joulutervehdys

"Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra..."

Luuk. 2: 11

Siunattua ja riemullista joulua!

"Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto."

Luuk. 2:14

Joulutervehdyksenä Sinulle liitän mukaan tunnelmakuvia Qwenselin porvaristalon joulusta ja erityisesti  joulupöydistä. Teimme visiitin museoon toisena adventtina.   Mielestäni on varsin kaunis idea koristaa pöydänympärys pienillä havunoksilla.

Täällä omassa pesässä levitin juuri pellavaliinat pöydille ja nautiskelen kuusentuoksusta ja joulukukkasista. Oi tätä joulun ihanuutta! 

Joulunaikaasi kaikkea hyvää!

Lämmöllä Anu

Pieniä liekkejä

Tänä viikonloppuna on sytytetty pieniä liekkejä enkelikellon kynttilöihin. Kiitos Rouva M tästä ihanasta arpajaispalkinnosta! Poika on kuunnellut kellojen kilinää keskittyneen hartaasti ja pyysi, että kynttilät sammutetaan iltasella varmasti niin, että niistä jää poltettavaa vielä huomisellekin päivälle. Minun kehoni on nyt uupunut kaikesta päivän työstä ja touhusta mutta mieli on hyvä. Mielessäni soi "It is beginning to look a lot like christmas". Miten voikaan lattian kuuraaminen tuottaa niin hyvän olon? Ja miten lohdullista onkaan käydä nukkumaan tietäen, että sydämessänikin tapahtuu puhdistumista ja vieläpä ihan ilman omaa työtäni. Sen saa aikaan Jeesus. Kiitos!

"Nyt syttyy neljäs kynttilä ja joulu sarastaa. Me odotamme Jeesusta, hän kaikki pelastaa."

Toivon hetkiisi, talveesi, jouluusi valoa ja valkeutta!

Anu

Kamarin joulu ja kanelisokerikuuset

 

Makuukamariin on laskeutunut joulu. Pylvässänky on ollut syksyn ilman verhoja ja katosta ja oikeastaan odotellut joulua saapuvaksi saadakseen pukeutua juhlaan. Nyt saapui oikea hetki. Sain äidiltä ja isältä nuo ihanat, unisen utuiset sivuverhot lahjaksi ja ripustimme ne eilisiltana paikoilleen. Katos oli  minulla jo ennestään.  Naisten keskeinen sisustushetki oli tunnelmaa täynnä. Kiitos äiti! Tänään ollaan sitten pojan kanssa "telttailtu", leikitty ja luettu verhojen hämyssä. Hänestä on ihanaa vetää verhoja kiinni ja viipyilä unisessa tunnelmassa. Niin minustakin. Verhojen sävy on muuten ihan sama kuin sängyn takana olevan kuvan tytön turbaanin sävy.

Minulla on moni joulutyö vielä ihan kesken mutta silti levollinen mieli alkaa laskeutua. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, pätee minusta joulunlaittoonkin. Tänään saimme kuurattua pesuhuoneen ja saunan, keittiötäkin. Nyt asetutaan saunapuhtaina maistelemaan pullaa ja kermavaahtoa.  Makeissa merkeissä siis täällä. Kuusipikkuleivät tein kanelimurotaikinasta joulua varten. Paistamisen jälkeen koristelin pikkuleivät kaulittavalla sokerikuorrutuksella, sokeritähdillä ja kookoshiutaleilla. Omien jouluperinteiden rinnalle on kiva tuoda aina jotakin uuttakin.

Adventti-iloa jokaiselle ja tervetuloa kaikille uusille lukijoille! Olette ilo!

Anu

Kirje

Olen hakenut metsästä tarveaineita joulukodin kaunistamiseen. Pidän pienistä mansettimaisista kransseista, joita voi asettaa kynttiläjalan jalustan päälle lepäämään. Adventtikynttelikkökin sai metsänvihreää ylleen kera valkoisen puuvillanauhan. Löysin metsästä myös kauniin oksankarahkan ja sen ajattelin spreymaalilla maalailla mattavalkoiseksi, vähän kuin huurteiseksi. Saapa nähdä mitä siitä lopulta syntyy.
Tänään sain onnitella uutta ylioppilasta ja juhlistaa koulun juhlassa itsenäistä Suomea. Herkin mielin kuuntelin nuorta, joka kertoi juhlapuheessaan ystävänsä isoisän rintamatarinaa. Mieheltä on tuona aikana vaadittu niin kovin paljon. On pitänyt jättää kotinsa ja perheensä ja kerätä kaikki rohkeutensa. Naiseltakin on vaadittu. Perhe, viljely ja jopa metsätyöt on pitänyt hoitaa. Tunnen suurta kiitollisuutta kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat meidän tähtemme näin ponnistelleet ja ajattelen omia isoisiäni aivan erityisellä rakkaudella.
Olen paiskinut viime ajat päivävuoroa ja yövuoroa yhtä aikaa. Paini koepinojen kanssa on tällä erää tuntunut erityisen rankalta. Kaiken pakerruksen keskellä koin onnentunteen saadessani ihan oikean kirjeen - sellaisen paperisen, kauniille valkeille arkeille suloisella käsialalla kirjoitetun. Sellaisen, jonka riveiltä sain tuntea, että minua on ajateltu ja muistettu. Kiitos ystäväni!

Hyvää itsenäisyyspäivää meistä jokaiselle,

Anu

ps. Tänä iltana muuten rävähti. Olen koko syksyn ollut aika kiltisti ja muistanut liikkua ja syödä melko  kevyesti. Tänään tullessani töistä piti minun poiketa ostoskeskuksessa ja siinä kävellessäni Arnoldsin ohi, tuli minulle pakottava tarve saada laatikollinen hyvää. Että terve menoa vaan; tämä kokeentarkistaja laittaa elämän risaseksi ja haukkaa kohtapuoleen ehtaa herkkua.

Kirsikanpunaista ja metsän väkeä

Ensimmäinen adventti kääntyy pian yöksi. Istun täällä itsekseni hihittelemässä pienelle keittiössä sattuneelle kömmähdykselle, jonka vasta hoksasin. Asia liittyy tanskalaiseen riisipuuroon ja kirsikkakeittoon, joilla yllätin miesväen tänä aamuna. Kerronpa koko tarinan.
Olen pitkään ollut aikeissa kokeilla tanskalaista riisipuuroa ja kirsikkakeittoa. Nyt päätin vihdoin käydä tuumasta toimeen näin adventtiajan alun kunniaksi. Uusimmassa Bolig livissä oli herkun ohje mutta muistelin, että minulla on sellainen myös jossakin reseptimapin kätkössä ja jo valmiiksi käännettynä, joten ryhdyin selailemaan reseptivarantoja. Löysinkin sen  pikkuruisen ruutupaperin, jolle olin ohjeen joskus raapustanut. Siellä se oli siististi mapitettuna muiden joulureseptien joukossa. Katselin läpi ainekset ja eilisellä kauppareissulla hankin mitä kaapista puuttui. Kermaa ei ollut, joten sitä sitten ostin. Ja vieläpä kokonaiset 5 dl, sillä ohjeen mukaan se määrä tarvitaan. Aamulla tein innoissani herkun valmiiksi ja katoin pöydän. Mies kehui, että oikeinpa oli maukasta mutta melkoisen täyttävää. Onnistunut aamiainen. Nyt katsastin millaisia ohjeita kyseiselle puurolle löytäisin täältä netistä ja löysin oman ohjeeni muiden joukosta. Siinäpä olikin vain sellainen juttu, että tehokkaana tyttönä kun olin rei'ittänyt reseptin mappiin, oli kermamäärän edestä huvennut ykkönen rei'ittäjän kiduksiin. Kermaa siis piti laittaa 1,5 dl eikä 5 dl. Ainakin oli creamy!

Tänä viikonloppuna meillä on leikitty satumetsän tunnelmissa. Poika koristeli suloisin pienin sormin oman pikkujoulukuusen, jonka läheisyydessä iloteltiin eläinhahmoilla. Myös olohuoneen komuutilla oleileva huonekuusi kannettiin lastenhuoneen lattialle metsän tunnelmaa luomaan. Eilisillan leikkien päätteeksi huomasin, että huonekuusi oli saanut juurellensa metsän väkeä (kotieläinvahvistuksella). Siellä ne jatkoivat uniaan, kun nostin kuusen yöksi jälleen komuutin kannelle. Luulen, että niillä oli oikein makoisat unet ja keskinäinen joulurauha.

Adventtiaikaasi rauhaa ja iloa,

Anu

ps. Tanskalaisen riisipuuron ohjeen löydät ainakin täältä. Kirsikkakeittoa sävytin pienellä tilkalla punaherukkamehua ja ripauksella vaniljasokeria. Nam.

Paperitähtiä

Hei ystävä! Terveisiä Jyväskylästä. Istun hotellissa pitkän opiskelupäivän päätteeksi. Olen samaan aikaan väsynyt ja energinen; väsynyt kaikesta siitä tuottamisesta, jota eiliseen ja tähän päivään on sisältynyt mutta samalla energinen kaikesta siitä innoituksesta, jota olen jälleen saanut täällä kollegojen tapaamisesta ja asioiden jakamisesta. Aamuni alkoi tänään ihanasti sillä sain nauttia lumen lahjasta. Vaikka lunta oli vain hiukkasen, oli tunnelma ihan sadunomainen. Juutuin kameran kanssa kirkkopuistoon ja melkein myöhästyin luennoltakin lumilumon vuoksi. Illalla sain kulkea pienessä leijailevassa valkeudessa ja  hotelille kävellessä vain ihastelin ympäröivää kauneutta.
Pian ollaan ensimmäisessä adventissa. Joulu saapuu ja minä otan vastaan. Opettelen keskittymään olennaiseen ja löytämään niitä hetkiä, jolloin voin kaikessa rauhassa tehdä mukavia asioita perheen kanssa ja ihan itseksenikin. Viime viikonloppuna löysin tällaisen hetken askartelun parista. Askartelu on siitä mukavaa, että sitä voi tehdä kera perheen pienimmäisen mutta valloittavaa se on, vaikka näpertelisi yksinäänkin. Näin adventin alla taittelin muutamia yksinkertaisia  paperitähtiä ja halusin jakaa mallin kanssasi. Jos vaikka haluaisit sinäkin tähdittää kotiasi tai ilahduttaa läheisiä tähtilahjalla. Paperiksi käy melkein mikä tahansa mutta hieman monistuspaperia paksummasta paperista sain itse taitokset ja liimaukset onnistumaan parhaiten. Ohjeen olen poiminut täältä.
Kokeilin myös minulle uutta pintaneuletta. Valitsin ehkä turhan pienet puikot ja tuli aika kireää neulosta mutta minusta tuo tähtimäinen kuvio on ihana. Mietinnässä on mihin sitä voisin käyttää.

Valoa adventtiaikaasi,

Anu

ps. Tämän päivän lumikuvia en voi nyt kanssasi jakaa, koska minulla on täällä mukana pokkarikamera, jonka korttia ei saakaan luettua  suoraan läppärilläni ja välijohto on kotona. Nämä tähtikuvat otin viime viikonloppuna.

Pellavaiset lumihiutaleet

 Pimeät illat innostavat askartelun pariin. Olen viime aikoina tutkaillut kotona olevia jämämateriaaleja ja kehitellyt käyttöä langoille, pahveille ja kankaille. Minulla oli eräästä verhoprojektista jäänyt kaksi pienehköä suikaletta valkoista pellavakangasta. Keksin leikellä pellavasta lumihiutaleita paperihiutaleiden tyyliin. Leikkasin siis neliöitä, taittelin kahdesti keskeltä kahtia ja lopuksi pienen neliön kolmioksi (siis kulmat vastakkain). Pyöristin mallin ympyrämäiseksi ja leikkasin terävillä saksilla kuviot. Kuvan hiutaleista näet taitoskohdat. Leikkuun jälkeen hiutaleet voi tärkätä (kuvassa olevat vielä ilman tärkkiä), kuivatella ja ripustella vaikkapa lasipurkissa lepäilevään oksankarahkaan tuomaan talvitunnelmaa kotiin. Ohuesta pellavasta leikellyt hiutaleet näyttävät mielestäni kauniilta ikkunallakin ihan perinteisten lumihiutaleiden tyyliin ikkunalasiin kiinnitettynä. Hiutaleethan voi ripustella ikkunan ääreen myös langalla verhotangosta tai kiskosta tai repiä pellavasta ohuita nauhoja ja ripustaa nauhoin.

Iloa viikkoosi,

Anu

ps. Tykkään tuoda ulkomaanreissuilta arkisia herkkuja, joista voi nauttia vielä pitkään matkan jälkeenkin. Piipahdukset  paikallisiin tavallisiin ruokakauppoihin ovat minusta matkoilla aina mukavia. Hamstraan yleensä teetä ja keksejä :)  Nyt avasin kesällä tuodun perus teepussipakkauksen. Aika riemua oli höyryävän teekupposen äärellä muistella juuri sitä lomapäivää jolloin paketti poimittiin vedenhakureissulla eräästä Ystadin keskustan pikkuruisesta ruokakaupasta. Arjen hyvä hetki!

Piparkakkuja

Tänä aamuna saivat puiden oksistot ylleen valkea kuuran. Vilpoisuus nipisteli sormenpäitä ja talven valo oli jo täällä. Ollaan torstaissa ja pian alkaa laskeutuminen viikonloppuun. Halusin jakaa kanssanne paitsi ilon kuurasta, niin myös mukavan piparkakkuherkun. Yllätysvieraita tai  omaa perhettä voi ilahduttaa vaihteeksi vaikkapa piparkakun ja pähkinäjäätelön liitolla. Monilla meistä on tähän vuodenaikaan pipareita kaapin kätkössä, joten tämä herkku syntyy nopeasti. Piparien väliin levitetään notskistettua jäätelöä ja siivilöidään tomusokeria päälle. Keralle vielä lämpöinen kupponen glögiä, niin herkkuhetki on valmis. Minulla on valokuvien herkuissa erään kotileipomon piparkakkuja ja välissä Mövenpickin vaahterasiirappi-saksanpähkinää.  Saman voi toteuttaa pidemmän kaavan kautta ja leipoa piparkakut itse ja pyöräyttää pakastimeen vaikkapa puolukkajäädykettä täytteeksi. Jäädykkeen voi pakastaa laakeassa vuoassa leivinpaperille levitettynä ja ottaa sen sulamaan hetkeä ennen tarjoilua, leikata muoteilla halutun muotoisiksi ja asettaa kakkujen väliin.
Pipariteemaan liittyen tein pikkuruisia askarteluja jämäpahveista. Mielessäni oli saada pahvipiparkakkujen pintaan sokerikuotturuksen tuntu, joten koristelin valkoisella tussilla ja osaan laitoin tarrahelmenpuolikkaita ajamaan samaa asiaa.  Joulupakettien kaunistukseksi ajattelin tänä vuonna käyttää ainakin villalankoja (jämälangoille oiva käyttö) ja ruskeaa sekä valkoista käärepaperia. Ikea piirustuspaperi on ikisuosikkini tässä hommassa. Toiveissani olisi löytää myös ihan tavallisia kuvattomia valkeita paperipusseja pakkaustarkoitukseen.

Tunnelmallista torstaita ystävä!

Anu

Lunta ja jäätä

 

 

Olen kerinyt jämälankoja. Asettaessani keriä astiaan huomasin, että epämääräiset myttyräni olivat muuttuneet ihaniksi lumipalloiksi. Ikkunalle sain lumisateen virkatusta kaitaliinasta ja jäätähtivalosarjasta. Vaikka talvi antaa odottaa itseään, olen minä siis jo lumitunnelmissa.

Puikot helisevät iltaisin ja juuri nyt syntyy kotitossut miehelle Novitan sukkalehden ohjeella. Minusta nuo kahdella puikolla neulottavat ovat siis tossut eivätkä sukat, kuten lehdessä niitä nimitetään. Miehen tossut sujahtavat isänpäiväpakettiin ja hinku olisi tehdä itselle saman malliset. Sovitin nimittäin ensimmäistä tossua ja totesin mallin miellyttäväksi jalassa (ei kantapäätä, sopivan rento) ja leikkisäksi.  Valkeista jämäkeristä tossut syntyisivät itselleni ihan mainiosti mutta maltankohan luopua noista lumipalloistani...Ehkä sitten kun saadaan oikeaa lunta :)

Kiitollisella mielellä olen kaikista rakkaistani ja illan hämärään syttyy meillä vielä kynttilä jo iäisyyteen siirtyneiden läheisten muistoksi.

Anu