perjantai 29. huhtikuuta 2011

Kevätkivaa


Keväthepeneissä niin luonto kuin minäkin. Sima valmistui ja myös pullo sai  omat hepenensä kuivatuista limen viipaleista. Kuivattelin koristeet ihan auringossa mutta vielä ennättää saada samanlaisia kun kuivattaa uunissa.

Kuivatut sitrukset
Viipaloi ensin sitrukset muutaman millimetrin paksuisiksi siivuiksi ja lado sitten viipaleet vieretysten leivinpaperin päälle. Kuivata 75-100 asteen lämmössä kolmesta viiteen tuntia. Jätä uunin luukku vähän raolleen kuivatuksen ajaksi, niin haihtuva neste pääsee sopivasti karkuun luukusta. Luukku pysyy auki esimerkiksi siten, että laittaa sen väliin haarukan tai jonkun ruokailuvälineen. Ennen uuniin laittamista voi viipaleille sirotella tomusokeria, jos haluaa lopputuloksesta kiiltävän. Tämä kuivatus onnistuisi varmaankin myös leivinuunissa matalassa lämmössä.




Minä olen purkanut pääsiäiskoristeluja ja lisäksi ollaan oltu pihatöissä. Olen tanssinut haravan kera ja miehet ovat tehneet mammuttimaisia risukuormia kaatikselle vietäväksi. On myös päätetty tulevan majan ja sinne vievän riippusillan paikat ja tehty ihan kunnioitettava määrä hiekkakakkuja unohtamatta eväsretkiäkään.  Tervetuloa kesäkausi.  Minun mielestäni se kun alkaa aina vappuna :)

Kaikille teille ihanille toivottelen hilpeää vappumieltä!

Anu

ps. Tänä iltana suuntaan orvokkiostoksille. Pitäisi varmaan myös piilottaa ullakolle nuo kolme potkukelkkaa tuosta pihalta. Hupsista ;)

maanantai 25. huhtikuuta 2011


  

Mieheni osti minulle antikvariaatista Tracy Chevalierin kirjan Tyttö ja Helmikorvakoru. Kirjan  kanteen kuvattu Jan Vermeerin teos  Tyttö ja turbaani on eteerisen kaunis. Pidän kovasti teoksen pehmeiden sävyjen yhdistelmästä.
Pääsiäislomalla olen lueskellut saamani kirjan lisäksi hieman Vermeeristä. Grimbergin Kansojen historiassa mainitaan seuraavaa:  Amsterdamin Valtionmuseo on ostanut miljoonan kultafrangin hintaan Vermeerin pienen taulun "Maitotyttö". Yksinkertaisempaa aihetta voi tuskin kuvitella. Vakava nuori nainen kaataa kannusta rasvaista maitoa astiaan. Viehättävien värisävyjen ohella siinä on kotiaskareiden hiljaista ylevyyttä.
Ajattele kuinka kauniisti sanottu; kotiaskareiden hiljaista ylevyyttä. Juonnuin ajattelemaan sitä, kuinka monet kotiaskareet ovat sellaisia, joita teemme toistemme hyväksi tai iloksi. Sehän on ylevää. On arkinen rakkaudenosoitus valmistaa perheelle hyvä ateria tai pitää huolta siitä, että kaapissa on puhtaita vaatteita.  Vermeerin tavassa yhdistää arkinen ja ylevä toisiinsa on sisältöä. Korutomassa eleessä tai askareessa voi piillä suurinta kauneutta ja viehätyn ajatuksesta, että jokapäiväisyydessä on  mukana  hippunen kultajyväsiä.


" Kun hilkkaa katsoo tarpeeksi kauan, lisäsin kiireesti, näkee että hän ei ole oikeasti maalannut sitä valkoiseksi, vaan siniseksi ja violetiksi ja keltaiseksi."
"Mutta sinähän sanoit, että se on valkoinen hilkka."
"Niin, sehän siinä onkin niin kummallista. Se on maalattu monen väriseksi, mutta kun sitä katsoo, luulee sen olevan valkoinen."
Chevalier, Tyttö ja helmikorvakoru

Kauneus on joskus kätekettynä. Sen voi kohdata kun pysähtyy ja antaa aikaa -  myös itselleen. Ajattelin koittaa muistaa tämän ajatuksen ja nauttia hitain liikkein  käsillä olevasta keväästä.

Haleja,
Anu

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Pääsiäisen syleilyssä









Hei! Näiden kuvien myötä lähetän Sinulle iloisia pääsiäisterveisiä. Meillä on tällä hetkellä keittiön pöydällä pieni "paratiisi" perunanarsisseineen, pääsiäisohrineen ja sitruksineen. Levittelen istutuksia huoneiden kaunistukseksi kunhan ennätän saada paikat pääsiäiskuntoon.
Tällä viikolla on meillä liikuttu syvissä vesissä mutta saatu huomata miten meitä kannetaan. Lopulta kaikki päättyi suureen iloon. Kohti korkeuksia kohoaa kiitokseni. Laskeudun viettämään juhlaa takertuen Jumalan valtavaan rakkauteen ja pysähdyn sen ajatuksen äärelle, että Hän antoi ainoan poikansa. Mietin omaa ainoaa poikaani -  tuota kallisarvoisinta, rakkainta ja ihaninta - ja  käsitän taas, kuinka suuren lahjan olemmekaan saaneet.  Taivas kumartuu luoksemme.
Aamulla heräsin sateen ropinaan. Tuntui mukavalta kääntää kylkeä peiton alla ja tietää saavansa nyt vain olla ja rentoutua. Päästäkseni siihen vaiheeseen  meinaan nyt kuitenkin ensin kesyttää tämän ympärillä vallitsevan kennelin (pieni pääsiäissiivous siis edessä) ja sitten tehdään koko perhe yhdessä suklaakonvehteja pupun, munan ja tipun muotoisiin pikkuvuokiin.

Sinullekin pääsiäisen riemua!

Anu
ps. Ihanan tunnustuksenkin olen saanut. Kiitos Pioni!!




lauantai 16. huhtikuuta 2011

Helmiä


Tänään kävin torilla ja oikein ahmin silmilläni sen värikylläisyyttä. Kotiintuomisina oli kasviksia ja yrttejä, vähän oksiakin. Lounaaksi sitten valmistin tagliatelleä, jonka maustoin suolalla, sitruunapippurilla, kunnon lorauksella oliiviöljyä, torilta tuoduilla yrteillä ja limemehulla. Kylkeen paistoin muhevan palan porsasta ja keralle vielä salaattia. Kyllä muuten maistui hyvältä tämän kiireisen viikon jälkeen. Comfort foodia parhaimmillaan :)
Iltapäiväteenä nautiskelin  raikasta jasmiinijuomaa. Jäätee alkaa maistua näin keväällä ja tämä on mielestäni yksi herkullinen versio siitä. Tarvitaan vettä, jasmiinihelmiä, limeviipaleita, (yrttejä) ja jäitä. Keitä vesi, hauduta jasmiinitee ja viilennä. Jasmiinihelmissä on makeahko upea aromi, joten mielestäni sokeria ei tarvita mutta jos olet makean teen ystävä, niin ripauta vähän sokrua sekaan. Kylmän teen joukkoon lisätään limeviipale, jäitä ja mieluisia yrttejä. Siinä se jo olikin. Jos jasmiinihelmiä ei löydy niin sen voi korvata valkoisella maustetulla teellä (ihan marketeissa on ainakin Nordqvistin valkoista aromatisoitua teetä tarjolla).
Helmestä toiseen; Tällä viikolla kävin lukiolaisten kanssa Helsingissä. Minulla oli lyhyt tauko valvontatehtävästä ja sen käytin mitä ihanimmalla tavalla nimittäin pieneen seikkailuun. Minulla oli sovittuna treffit Designmuseon ala-aulaan Marien kanssa. Tapasimme ensi kertaa kasvokkain. Oi, miten nautinkaan yhteisestä tuokiostamme. Se oli helmi. Kiitos vielä Marie - olet ystävä!

Toivottelen jokaiselle rentouttavaa viikonloppua ja jännittävää vaalipäivää huomiselle,

Anu

sunnuntai 10. huhtikuuta 2011




Meillä on tänään tehty kevätkylvöjä. Multaa lensi sinne ja tänne ja suihkepullon käyttö oli pojan mielestä ihan parasta puuhaa. Laitettiin hiukkasen ohraa kasvamaan tuollaisiin kauniisiin turveruukkuihin ja muutamaan muuhunkin astiaan. Linnut, pienin käsin suurella keskittyneisyydellä asetellut, vartioivat tarkkana pääsiäisruohojen taivalta kohti korkeuksia.  Käytiin myös pienellä metsäretkellä haaveena komea kimppu pajunkissoja. Metsän laidalta, vakiopaikastamme, oli kaadettu hurjasti pajuja, joten saalis oli laiha. Tuotiin kumminkin muutama kissa ja sitten nippu koivunoksia.


Vihreän odotuksessa kohti uutta viikkoa. Pidetään mielessä, että se luvattu sade herättelee kevättä.
Anu

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Sokerihuntu ja tähdet









Viikonlopun herkuksi leivottiin banaanimuffinsseja. Samalla ohjeella voi pyöräyttää myös pellillisen banaanitorttua ja täyttää kermavaahdolla ja banaaniviipaleilla. Hunnuksi päälle tomusokeria. Tässä ohje sinullekin:

Banaanitorttu 

125 g voita
3 dl sokeria
2 munaa
0,5 tl vaniljasokeria
4 rkl maitoa (minä korvasin Flora vanillalla)
4 dl jauhoja
0,5 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
2 kypsää banaania

Vatkaa voi ja sokeri. Sekoita munat ja vanilja keskenään ja lisää voivaahtoon. Lisää kuivat aineet, maito ja lopuksi banaanisurvos (haarukalla vaan ronskisti muusiksi). Paistetaan 200 asteisessa uunissa. Päälle sirotellaan runsaasti tomusokeria. Ja sitten tärkein vaihe: herkutellaan hyvässä seurassa.
 
                                       ***   ***   ***   ***   ***   ***
 Näin tänään kauniin pienen puron. Sen virtaus oli voimakas ja vesi soljui vaivatta eteenpäin uomassaan. Kuinka helppoa ihmisenkin on mielipiteineen soljua valtavirran mukana. Mietin suvaitsevaisuutta.  Suvaitsevaisuus käsitteenä pitää sisällään sen, että suvaitaan laajasti erilaisten mielipiteiden olemassaolo ja ne ihmiset, jotka kyseisiä mielipiteitä kantavat. Suvaitaan myös ne vastavirtaan kulkijat.  Ei ole helppo tehtävä pienelle ihmiselle mutta päämääränä kuitenkin niin kovin arvokas ja siksi ponnistelemisen arvoinen.
UNESCOn määritelmä suvaitsevaisuudelle on terveellistä luettavaa meille kaikille. Töissä olen ilokseni saanut huomata kuinka kypsästi lukiota toista vuotta käyvät nuoret osaavat arvioida suvaitsevaisuuskysymyksiä ja yleistä vaalien ympärillä käytävää keskustelua niin arvoasioista kuin muistakin. He huomaavat epäkohtia ja heillä on sanottavaa. Olen ollut ihan vaikuttunut.



Tiedättekö ystäväiset, että taivas on tähdessä. Se on kuin pieni lahja ja minä nautin  siitä kiitollisena. 
Hyvää yötä Sinulle seuraavan ajatuksen siivittämänä:

...Jumala on rakkaus. Se joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa ja Jumala pysyy hänessä.  Room. 4: 16

Anu

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

Kauan kaivattu



Viime syksynä mies (toki minäkin mutta huomionarvoista on, että mies edellä ;)) kyllästyi olohuoneen kattovalaisimeen. Kruunumalliseen (vaalea viisihaarainen, jossa kynttilälamput) valaisimeen sai yhtenään vaihtaa lamppuja. Sähköistyksessä oli jotakin vikaa - oli ollut jo edellisessä kodissa asuessamme. Mietittiin sitten millainen valaisin olisi mieluinen ja yhteistuumin päädyttiin silkkiseen Tine K:n lamppuun ja sellainen pantiin tilaukseen. Pohdin ensin vastaavan valmistamista itse mutta arkailin kuitenkin ja luovuin ajatuksesta.   Tine K:lla on ollut hieman toimitusvaikeuksia mutta näin kevään korvalla kauan kaivattu vihdoin saapui. Saimme sovittaa kolmea eri väriä, harmaata, kittiä ja valkoista. Valkoinen tuntui tilaan sopivimmalta ja siihen päädyimme. Niin tykkään! Pienimmästä suurimpaan on meillä nyt iloittu uudesta valaisimesta. Myös muuten tulppaaneista, joita saa marketista jo valtavan nipun muutamalla eurolla. Nämä kerrotut valkoiset taitavat olla tämän kevätkauden kauneimmat tulppaanini.
Nyt keräännymme pyöreän pöydän ääreen, valon ja toistemme lämpöön, herkuttelemaan iltapalalla. Luvassa on mozzarellapiirasta muutamalla lihaisella yllätyksellä terästettynä. Ja ulkoa kuuluu räystäiden ropina!
Sinullekin ihanaa iltaa.
 Anu


ps. Suuret kiitokset Merjalle Elvinaan aina niin hyvästä palvelusta!

maanantai 4. huhtikuuta 2011

Ripaus keltaista


Meillä oli eilen pienet kutsut. Herkuteltiin vähän ja jutusteltiin yhdessä.  Juttuaiheina muun muassa työpaikkojen kehityskeskustelut, puutarhasuunnittelu, matkustaminen, lasten asiat, juhlapuvut ja väitöstilaisuudet.   Halukkaat pelailivat lautapeliä ja illan päätteeksi ratkottiin Private Eyes -logiikkatehtävää. Kutsujen myötä toivotin keltaisen tervetulleeksi.

Energistä maanantaita ystävät!

Anu

ps. Testattiin chilikermajuustoa. Oli herkkua.