Omakuva

Minä olen tänään se sama kuin eilenkin. Olen yhtä keskeneräinen kuin syksyllä aloittamani villatakki. Edelleen yhtä pehmoinen ja ääriltäni pyöreänmoinen kuin lankakerä. Keskeneräisyydessäni, kaikessa tuttuuteen tarrautumisessani kuitenkin jälleen täynnä intoa uuden edessä. En kaipaa kovin suuria muutoksia tai mullistavia uudistuksia. En toivo erikoisuuksia ja kuitenkin toivon kaikkein suurinta; sitä, että saisin elää läheisteni lämmössä, saisimme ja muistaisimme kiinnittää sydämemme aidosti tärkeisiin asioihin ja sitä, että vuodessamme, kaikissa päivissämme, olisi siunaus. Kaikkea sellaista onnellista ja hyvää toivon myös sinun uuteen vuoteesi. Kiitän piipahduksistasi täällä, ilahduttavista kommenteista ja päivieni piristämisestä sanoillasi. Kiitos siis menneestä vuodesta! Aloitetaan uutta vuotta hyvillä mielin ja iloisen uteliaisuuden vallassa.

Halauksin ja hyvän mielen toivotuksin Anu

ps. Yhden konkreettisesti uuden jutun toteutin uuden vuoden kynnyksellä. Kuvissa uutukainen verhoutuu myssyn alle. Joo ei, ei ole uusi  pää vaan uusi hiusmalli :) Takaa lyhyehkö, kerrostettu ja pyöreähkö, edestä hiukan pidempi korvien taakse ulottuva ja otsalta veitsellä vinosti leikattu. Tykkään! Siirryn nyt uusine hiuksineni lounaspöytään. Meillä herkutellaan tänään kalkkunapiiraalla ja salaatilla.