1. Maanantaina ostin miehen kotiinpaluun kunniaksi värikkään tulppaanikimpun. Tänä aamuna se näytti melko surulliselta. Vesi oli lähes loppunut ja kukat nuokkuivat vetelinä maljakon reunojen ylitse. Pelastin kimpusta muutaman kukkasen sylinterivaasiin. Näin aseteltuina kukkia voi ihailla vielä päivän tai pari. Taidan kokeilla samaa asettelua joskus muidenkin kukkasien kanssa. Idean näin jossakin sisustuslehdessä ja tykästyin oitis.
2. Postiluukkuun oli eilen kolahtanut Gudrunin uusin kuvasto. Ihailin keväisiä sävyjä ja ihastuin mataliin balleriinoihin. 3. Tänä iltana selaan kuvastoa ihan rauhassa ja saatan samalla popsia muutaman noista miehen Marburgista tuomista käsintehdyistä konvehdeista.
4. Sain olla mukana kummityttöni vanhojentanssipuvun sovituksessa. Puku ja nuori nainen ovat aivan ihastuttavat. Kuvasin tylliä, tyttöä ja pukua innoissani ja iloitsin hänen puolestaan, hänen kanssaan. 5. Iloitsin siitäkin, että hän löysi itselleen puvun lisäksi kokonaisuuteen sopivan kauniin iltalaukun ja korvakorut, jotka sain hankkia hänelle 18-vuotislahjaksi.
6. Tiedättekö, että minusta tuntuu jo keväiseltä. Se on ilon aihe. Väsyttävä talviaikaan ajoittuva koko vuotta ajatellen rankin työjaksoni alkaa olla pian takanapäin. Ensi viikolla alkaa koulussamme koeviikko, jonka jälkeen kalenterissani näyttää rauhoittavan väljältä (kunhan saan ensin koepinot luettua, puuh...). Ilo, ilo, ilo helmeilee sisälläni tämänkin vuoksi. 7. Ja myös yös siksi ystävät, että olen saanut teiltä niin monta tunnustusta. Kiitos blogisiskot! Jätän tunnustuksen tähän kaikille mukaan otettavaksi. En siksi, etten löytäisi viittätoista ihastuttavaa blogia vaan siksi, että niitä on paljon, paljon enemmän. Saan kovasti inspiraatiota ja hyvää mieltä tästä harrastuksesta ja siitä on kiittäminen teitä kanssabloggaajia ja lukijoita. Tunnustus on kuvan perusteella kohdennettu bloggaajille mutta minä omavaltaisesti kohdennan sen kyllä nyt ihan kaikille teille lukijoille. Mehän pidämme kukin päiväkirjaa tavallamme. Osa kirjoittaa sitä kansien väliin, osa tallettaa muistoja sisikuntaansa, osa pitää blogia ja joku ottaa valokuvia. Moni taitaa tehdä tuota kaikkea yhtä aikaa - minä ainakin. Kaikkihan se on arkemme dokumentoimista, elämämme piirtämistä muistoiksi, sanoiksi ja kuviksi.
Tunnustukseeen liittyi tehtävänä seitsemän asian kertominen itsestään. Minä taisin nyt kertoa teille seitsemän ilonaihettani. Monta olisi vielä lisättäväksi tuohon joukkoon mutta osan pidän kuitenkin vain itselläni. Itselläni talletettuna sieluni sopukoihin.Silloin on hyvä olla, kun saa jakaa elämäänsä toisten kanssa mutta pitää myös tietyt asiat ihan itsellään. Kumpaistakin tarvitaan.
Vielä kerran kiitos teille:
Purnauskis
Anskuliini
Sellariina
Tiina
Laura
Elina
Leppoisaa lauantai-iltaa jokaiseen tupaan. Minä lähden nyt laskemaan pulkalla kovaa ja korkealta ja hakemaan punaposket ulkosalta :)
Anu