sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Kirsikanpunaista ja metsän väkeä






Ensimmäinen adventti kääntyy pian yöksi. Istun täällä itsekseni hihittelemässä pienelle keittiössä sattuneelle kömmähdykselle, jonka vasta hoksasin. Asia liittyy tanskalaiseen riisipuuroon ja kirsikkakeittoon, joilla yllätin miesväen tänä aamuna. Kerronpa koko tarinan.
Olen pitkään ollut aikeissa kokeilla tanskalaista riisipuuroa ja kirsikkakeittoa. Nyt päätin vihdoin käydä tuumasta toimeen näin adventtiajan alun kunniaksi. Uusimmassa Bolig livissä oli herkun ohje mutta muistelin, että minulla on sellainen myös jossakin reseptimapin kätkössä ja jo valmiiksi käännettynä, joten ryhdyin selailemaan reseptivarantoja. Löysinkin sen  pikkuruisen ruutupaperin, jolle olin ohjeen joskus raapustanut. Siellä se oli siististi mapitettuna muiden joulureseptien joukossa. Katselin läpi ainekset ja eilisellä kauppareissulla hankin mitä kaapista puuttui. Kermaa ei ollut, joten sitä sitten ostin. Ja vieläpä kokonaiset 5 dl, sillä ohjeen mukaan se määrä tarvitaan. Aamulla tein innoissani herkun valmiiksi ja katoin pöydän. Mies kehui, että oikeinpa oli maukasta mutta melkoisen täyttävää. Onnistunut aamiainen. Nyt katsastin millaisia ohjeita kyseiselle puurolle löytäisin täältä netistä ja löysin oman ohjeeni muiden joukosta. Siinäpä olikin vain sellainen juttu, että tehokkaana tyttönä kun olin rei'ittänyt reseptin mappiin, oli kermamäärän edestä huvennut ykkönen rei'ittäjän kiduksiin. Kermaa siis piti laittaa 1,5 dl eikä 5 dl. Ainakin oli creamy!

Tänä viikonloppuna meillä on leikitty satumetsän tunnelmissa. Poika koristeli suloisin pienin sormin oman pikkujoulukuusen, jonka läheisyydessä iloteltiin eläinhahmoilla. Myös olohuoneen komuutilla oleileva huonekuusi kannettiin lastenhuoneen lattialle metsän tunnelmaa luomaan. Eilisillan leikkien päätteeksi huomasin, että huonekuusi oli saanut juurellensa metsän väkeä (kotieläinvahvistuksella). Siellä ne jatkoivat uniaan, kun nostin kuusen yöksi jälleen komuutin kannelle. Luulen, että niillä oli oikein makoisat unet ja keskinäinen joulurauha.

Adventtiaikaasi rauhaa ja iloa,

Anu

ps. Tanskalaisen riisipuuron ohjeen löydät ainakin täältä. Kirsikkakeittoa sävytin pienellä tilkalla punaherukkamehua ja ripauksella vaniljasokeria. Nam.

tiistai 22. marraskuuta 2011

Paperitähtiä










Hei ystävä! Terveisiä Jyväskylästä. Istun hotellissa pitkän opiskelupäivän päätteeksi. Olen samaan aikaan väsynyt ja energinen; väsynyt kaikesta siitä tuottamisesta, jota eiliseen ja tähän päivään on sisältynyt mutta samalla energinen kaikesta siitä innoituksesta, jota olen jälleen saanut täällä kollegojen tapaamisesta ja asioiden jakamisesta. Aamuni alkoi tänään ihanasti sillä sain nauttia lumen lahjasta. Vaikka lunta oli vain hiukkasen, oli tunnelma ihan sadunomainen. Juutuin kameran kanssa kirkkopuistoon ja melkein myöhästyin luennoltakin lumilumon vuoksi. Illalla sain kulkea pienessä leijailevassa valkeudessa ja  hotelille kävellessä vain ihastelin ympäröivää kauneutta.
Pian ollaan ensimmäisessä adventissa. Joulu saapuu ja minä otan vastaan. Opettelen keskittymään olennaiseen ja löytämään niitä hetkiä, jolloin voin kaikessa rauhassa tehdä mukavia asioita perheen kanssa ja ihan itseksenikin. Viime viikonloppuna löysin tällaisen hetken askartelun parista. Askartelu on siitä mukavaa, että sitä voi tehdä kera perheen pienimmäisen mutta valloittavaa se on, vaikka näpertelisi yksinäänkin. Näin adventin alla taittelin muutamia yksinkertaisia  paperitähtiä ja halusin jakaa mallin kanssasi. Jos vaikka haluaisit sinäkin tähdittää kotiasi tai ilahduttaa läheisiä tähtilahjalla. Paperiksi käy melkein mikä tahansa mutta hieman monistuspaperia paksummasta paperista sain itse taitokset ja liimaukset onnistumaan parhaiten. Ohjeen olen poiminut täältä.
Kokeilin myös minulle uutta pintaneuletta. Valitsin ehkä turhan pienet puikot ja tuli aika kireää neulosta mutta minusta tuo tähtimäinen kuvio on ihana. Mietinnässä on mihin sitä voisin käyttää.

Valoa adventtiaikaasi,

Anu

ps. Tämän päivän lumikuvia en voi nyt kanssasi jakaa, koska minulla on täällä mukana pokkarikamera, jonka korttia ei saakaan luettua  suoraan läppärilläni ja välijohto on kotona. Nämä tähtikuvat otin viime viikonloppuna.

tiistai 15. marraskuuta 2011

Pellavaiset lumihiutaleet




 Pimeät illat innostavat askartelun pariin. Olen viime aikoina tutkaillut kotona olevia jämämateriaaleja ja kehitellyt käyttöä langoille, pahveille ja kankaille. Minulla oli eräästä verhoprojektista jäänyt kaksi pienehköä suikaletta valkoista pellavakangasta. Keksin leikellä pellavasta lumihiutaleita paperihiutaleiden tyyliin. Leikkasin siis neliöitä, taittelin kahdesti keskeltä kahtia ja lopuksi pienen neliön kolmioksi (siis kulmat vastakkain). Pyöristin mallin ympyrämäiseksi ja leikkasin terävillä saksilla kuviot. Kuvan hiutaleista näet taitoskohdat. Leikkuun jälkeen hiutaleet voi tärkätä (kuvassa olevat vielä ilman tärkkiä), kuivatella ja ripustella vaikkapa lasipurkissa lepäilevään oksankarahkaan tuomaan talvitunnelmaa kotiin. Ohuesta pellavasta leikellyt hiutaleet näyttävät mielestäni kauniilta ikkunallakin ihan perinteisten lumihiutaleiden tyyliin ikkunalasiin kiinnitettynä. Hiutaleethan voi ripustella ikkunan ääreen myös langalla verhotangosta tai kiskosta tai repiä pellavasta ohuita nauhoja ja ripustaa nauhoin.

Iloa viikkoosi,
Anu

ps. Tykkään tuoda ulkomaanreissuilta arkisia herkkuja, joista voi nauttia vielä pitkään matkan jälkeenkin. Piipahdukset  paikallisiin tavallisiin ruokakauppoihin ovat minusta matkoilla aina mukavia. Hamstraan yleensä teetä ja keksejä :)  Nyt avasin kesällä tuodun perus teepussipakkauksen. Aika riemua oli höyryävän teekupposen äärellä muistella juuri sitä lomapäivää jolloin paketti poimittiin vedenhakureissulla eräästä Ystadin keskustan pikkuruisesta ruokakaupasta. Arjen hyvä hetki!

torstai 10. marraskuuta 2011

Piparkakkuja








Tänä aamuna saivat puiden oksistot ylleen valkea kuuran. Vilpoisuus nipisteli sormenpäitä ja talven valo oli jo täällä. Ollaan torstaissa ja pian alkaa laskeutuminen viikonloppuun. Halusin jakaa kanssanne paitsi ilon kuurasta, niin myös mukavan piparkakkuherkun. Yllätysvieraita tai  omaa perhettä voi ilahduttaa vaihteeksi vaikkapa piparkakun ja pähkinäjäätelön liitolla. Monilla meistä on tähän vuodenaikaan pipareita kaapin kätkössä, joten tämä herkku syntyy nopeasti. Piparien väliin levitetään notskistettua jäätelöä ja siivilöidään tomusokeria päälle. Keralle vielä lämpöinen kupponen glögiä, niin herkkuhetki on valmis. Minulla on valokuvien herkuissa erään kotileipomon piparkakkuja ja välissä Mövenpickin vaahterasiirappi-saksanpähkinää.  Saman voi toteuttaa pidemmän kaavan kautta ja leipoa piparkakut itse ja pyöräyttää pakastimeen vaikkapa puolukkajäädykettä täytteeksi. Jäädykkeen voi pakastaa laakeassa vuoassa leivinpaperille levitettynä ja ottaa sen sulamaan hetkeä ennen tarjoilua, leikata muoteilla halutun muotoisiksi ja asettaa kakkujen väliin.
Pipariteemaan liittyen tein pikkuruisia askarteluja jämäpahveista. Mielessäni oli saada pahvipiparkakkujen pintaan sokerikuotturuksen tuntu, joten koristelin valkoisella tussilla ja osaan laitoin tarrahelmenpuolikkaita ajamaan samaa asiaa.  Joulupakettien kaunistukseksi ajattelin tänä vuonna käyttää ainakin villalankoja (jämälangoille oiva käyttö) ja ruskeaa sekä valkoista käärepaperia. Ikea piirustuspaperi on ikisuosikkini tässä hommassa. Toiveissani olisi löytää myös ihan tavallisia kuvattomia valkeita paperipusseja pakkaustarkoitukseen.

Tunnelmallista torstaita ystävä!

Anu

lauantai 5. marraskuuta 2011

Lunta ja jäätä




 




Olen kerinyt jämälankoja. Asettaessani keriä astiaan huomasin, että epämääräiset myttyräni olivat muuttuneet ihaniksi lumipalloiksi. Ikkunalle sain lumisateen virkatusta kaitaliinasta ja jäätähtivalosarjasta. Vaikka talvi antaa odottaa itseään, olen minä siis jo lumitunnelmissa.
Puikot helisevät iltaisin ja juuri nyt syntyy kotitossut miehelle Novitan sukkalehden ohjeella. Minusta nuo kahdella puikolla neulottavat ovat siis tossut eivätkä sukat, kuten lehdessä niitä nimitetään. Miehen tossut sujahtavat isänpäiväpakettiin ja hinku olisi tehdä itselle saman malliset. Sovitin nimittäin ensimmäistä tossua ja totesin mallin miellyttäväksi jalassa (ei kantapäätä, sopivan rento) ja leikkisäksi.  Valkeista jämäkeristä tossut syntyisivät itselleni ihan mainiosti mutta maltankohan luopua noista lumipalloistani...Ehkä sitten kun saadaan oikeaa lunta :)
Kiitollisella mielellä olen kaikista rakkaistani ja illan hämärään syttyy meillä vielä kynttilä jo iäisyyteen siirtyneiden läheisten muistoksi.

Anu