sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Lämmikettä myös sydämelle




Tänään olen ollut onnellinen lapsen punaposkista reippaan ulkoilun jälkeen. Kuin omenat ne olivat. Punaiset, juuri kypsyneet. Olen ollut onnellinen hiljalleen leijailevista hiutaleista, lankakorini pehmeistä myttysistä ja kupillisesta kuumaa juomaa juuri silloin, kun sen lämpöä eniten kaipasin. Olen ollut onnellinen löydöstäni: poika oli pienin sormin asettanut hänelle neulomani kettuhuivin muun metsän väen kanssa sulaan sopuun sänkynsä päälle. Kettu on rakas ja kuulemma niin söpö.
 Kun syksyn puolella poika esitti toiveen kettuhuivista, en oikein tiennyt millaisen osaisin tehdä. Googlailin kuvia kettuhuiveista ja tämä varsinkin oli mielestäni ihana. Otin mallia kivasta ideasta täyttää ketun pää.  Hahmottelin ruutupaperille pään muodon ja värityksen ja pistelin menemään. Päädyin helmineuleeseen paitsi pään ja hännän kohdalla ainaoikeaan. Hännäntupsusta tein runsaan valkoisen hattaran ja korvat virkkasin. Lankana käytin Palomaa ja lankakätköissäni vielä piileskellyttä valkoista alpakkaista Manua. Tällainen siitä tuli ja saajansa on siitä ainakin iloinen. Nyt olen saanut toimeksiannon kettulapasiin ja kuulemma pipokin olisi kiva. Saapa nähdä millaiset saan ideoitua.
Tammikuussa on mukava helskytellä puikkoja - oikeastaan aina on mutta joulun alla ei  minulla koskaan tunnu olevan liiemmälti siihen aikaa.  Tällä viikolla sain valmiiksi harmaan Bas Relief Hat -mallisen myssyn, josta tykkään hirmuisesti. Jos sinäkin innostut mallista, niin Ravelrystä sen löytää hakemalla tuolla nimellä. Myssyn laelle muodostuu reliefimäinen koristekuvio, joka muistuttaa kukkaa.
Lankakorissani odottelee keräkaupalla Picklesin  lankaa. Ajattelin neuloa siitä pojalle hupparin - jos vain osaan :) Hupparilangaksi tilasin Summer woolia (70 puuvillaa, 30 villaa) mutta  klikkasin koriin myös muutaman vyyhdin orgaanista puuvillalankaa huiviprojektia varten.  Sain viime kesänä piipahtaa lomamatkalla Pickelsin liikkeessä Oslossa ja ihastuin erityisesti heidän eettisesti tuotettuihin puuvilloihinsa. Hankin silloin matkamuistoksi pari vyyhtiä Thin organic cottonia, joka osoittautui yhdeksi ihanimmista lankoista joita olen neulonut. Se on kasvivärjättyä orgaanista puuvillaa, joka ei sisällä mitään myrkkyjä. Lanka tehdään  Perussa ja sen valmistuksessa mukana oleville vähävaraisille työntekijöille tarjotaan päivittäinen ateria ja maksetaan minimipalkkaa suurempi korvaus tehdystä työstä. Lanka lämmittää siis myös sydäntä ja lisäksi se on unelmanpehmeää!
 

Matkamuistolangoistani syntyi tällainen simppeli kolmiohuivi (raitalankana roosa summer wool ja jokin ihan perus musta puuvillalanka) ja nyt ajattlin kokeilla kenties jotakin toista mallia. Taidan silti yrittää säästää huivilangat kesään ja keskittyä talven ajan  lämmittelemään villaa sisältävien lankojen keralla.



Kivaa talvi-iltaa Sinulle!

-Anu



ps. Kännykuvia käsityöhetkistä



maanantai 5. tammikuuta 2015

Mukamatkustusta ja hunajaisia herkkuja




Heips! Täydensin leivontaraaka-aineiden varastoa kookosvoilla, raakakaakaolla, kookosöljyllä, manteli- ja kookosjauhoilla sekä luomuhunajalla. Ajattelin lähestyvän loppiaisen kunniaksi leipoa Kiitos hyvää - kirjasta jotakin todella hyvää. Päädyin pähkinävoikuorrutteisiin mokkamuffineihin ja saatanpa kokeilla vielä jotakin toistakin reseptiä lähiaikoina, sillä sen verran houkuttelevia ne ovat. Riemastuttavaa kuinka Virpi Mikkonen toteaa kirjansa alussa, että makeiden herkkujen ei tarvitse olla paheita, vaan ne voivat olla myös hyveitä. Kirjan resepteissä käytetään mahdollisimman vähän prosessoituja raaka-aineita ja ne ovat gluteenittomia, hiivattomia ja lähes maidottomiakin. Hurraa, sanoo tämä leipuri.

Välipäivät ja uusi vuosi hurahtivat meillä pojan osalta sairastellen. Ulkoleikkeihin ei siis ole päästy. Luovuus on kukkinut, kun ollaan keksitty kaikkea kivaa tekemistä sisätiloissa. On pelattu lautapelejä, rakennettu legoja, luettu, musisoitu, leivottu, katsottu elokuvia, askarreltu miljoona paperilennokkia ja lennätetty niistä ihan jokaista ja leikitty mm. salapoliiseja. Yhtenä päivänä mukamatkustimme Lontooseen ja järjestimme kahteen pekkaan ihan oikeat "englantilaiset kutsut" sen kunniaksi, kun joulupaketista kuoriutunut Legon Tower Bridge tuli valmiiksi. Näissä kuvissa näette rakennustöistä päävastuussa olleen insinöörin, joka toki saapui teekutsuille asianmukaisesti silinteriin sonnustautuneena.
 


Loman aikana olen nautiskellut käsitöistä ja ideoita olisi vaikka millä mitalla. Tällä hetkellä on tekeillä pari huivia ja pipo, villatakkikin. Ompeluinspistä odottamaan olen varannut hiukan trikookangasta pojan teeppareita varten. Hänen mielestään tuo Vintage London oli hauska kangas, joten sitä sitten tilattiin Majapuusta. Minusta on niin mukavaa, kun hän vielä toivoo äidin tekemiä vaatteita. Pian siis kuorin ompelukoneen suojahuppunsa alta ja huristelen menemään :)




Onnellista ja siunattua alkanutta vuotta ihan jokaiselle teistä! Löydetäänhän tänä vuonna aikaa kiitollisuudelle, hyvän huomaamiselle, läheisillemme ja  sopivasti myös itsellemme. Kaikki se antaa hurjasti voimaa ja iloa  arkeen.

hymyjä,

Anu