lauantai 14. elokuuta 2010

Kesäkorissa








Kersäkorissa oli tänään käsityö ja retkieväät. Käärin juustovoileivät paperiin ja täytin litran mitan kookospikkuleivillä. Pullossa oli maitoa ja olipa meillä teetäkin mukana. Suuntasimme meren rannalle, levitimme viltin kalliolle ja nautiskelimme rauhallisesta illasta. Yksi meistä kiikaroi sielunsa kyllyydestä ja odotti valkoposkihanhia. Niitä ei näkynyt. Lokkeja kylläkin, lehmiä (laitumella), hevosia (museon pihalla) ja muurahaisia. Olihan siinäkin paljon yhdelle retkelle.


Tällä viikolla on tapahtunut suuria. Suurten edessä tuntee itsensä kovin pieneksi mutta pienistä pidetään huolta. Sen olen saanut jälleen kerran huomata. Töissä alkaa asiat rullaamaan entiseen tahtiin ja huomaan saavani aikaiseksi yhtä ja toista. Alkuviikosta ikävä lapsen luokse oli kova mutta loppuviikkoa kohden olo jo hiukan keventyi. Onnellista on se, että äitini jäi tällä viikolla eläkkeelle ja poika saa olla päivät vanhempieni hellässä hoidossa. Meille siis kuuluu hyvää.


Olen yhtä aikaa väsynyt ja energinen tästä kaikesta muutoksesta. Tasaantuminen uuteen ottaa aikaa mutta suon sen itselleni. Mieleni on jo täyttynyt syksyn odotuksella ja sillä ihanalla innolla, joka minut joka syksy valtaa. Tiedätkö sen tunteen, että haluaisi hankkia uusia lyijykyniä, muistikirjoja ja tusseja, vaikka ei yhtään uusia enää tarvitsisi? Sen tunteen, kun villapaidat ja villasukat vetävät kiivaasti puoleensa ja kaipaa lompsuttelua kumppareissa tai ainakin syyskengissä. Mutta tässä helteessä ei villaista vielä päällensä voi vetää. Tahtoisin sään jo viilenevän ja tuulten pian tuivertavan. Sitten saisin kietoutua tuohon uukaiseen harmaaseen villahuiviinkin (paitsi, että se on vielä päättelemättä).


Eräänä syksynä ystäväni lähetti minulle paketin. Siellä oli nauhalla yhteen sidottu kimpullinen uusia teräviä lyijykyniä ja kortissa sitaatti: "I would send you a bouquet of newly sharpened pencils if I knew your name and address." You´ve got mail. Arvaa ilahduinko?

lauantaiterveisin

ps. Kiitos noista upeista viesteistä, joita olette viime postaukseen jättäneet! Kaikki olen lukenut ja moneen kertaan niistä iloinnut. Arvonnan helpottamiseksi en ole kommentoinut väleihin sitä pelinavauskommenttia lukuunottamatta. Edelleen saa tulla arvontaan mukaan. Jätä vain terkut tuonne edelliseen postaukseen.

7 kommenttia:

  1. Kivoja retkikuvia :)

    Mukavaa sunnuntaita sinulle!

    VastaaPoista
  2. Ihastuttavia retkikuvia!
    Leppoisaa Sunnuntaita :)

    VastaaPoista
  3. Hei Anu, miten ihana kuulla että asiat ovat lohsahdelleet paikalleen ja että teille kuuluu hyvää :)

    Syksyn viileyksiä odotan itsekkin kovasti. Villaisia on kertynyt varastoon ja kirjapinot kasvaneet.

    Niin kauniita kuvia sinulla jälleen kerran ihana oli käydä retkellä niiden myötä.
    Oikein ihanaa ja rattoisaa viikonlopun jatkoa Ystäväni :)

    VastaaPoista
  4. Ihana retki! Puit todella hyvin sanoiksi sen samaisen alkusyksyn odottavan tunnelman mikä minullakin on. Ja kynien kanssa on sama juttu. Kuukauden päästä alkavat opinnot ja samalla kiireet. Pikkuisen olen jo vilkuillut millaisen muistikirjan hankin, en mitään sinistä ruutuvihkoa ainakaan =D

    VastaaPoista
  5. Niin totta! Syksy on seesteinen sekoitus sellaista myönteistä kaihoa ja luopumista kesästä, mutta silti myös kutkuttelevaa intoa uudesta ja tulevasta.

    Niin ihanaa, että työsi ovat lähteneet kivasti käyntiin! Leppoisaa pyhää :)

    VastaaPoista
  6. Kiva retki teillä kuulosti olevan:-))
    Oikein mukavaa sunnuntaita<3

    VastaaPoista
  7. Ainosofia
    Kiitos ja leppoisaa sunnuntai-iltaa myös sinulle

    Allidaalia
    Kiitos ja samoin. Pienetkin retket virkistävät ja saavat hyvälle mielelle :)

    Marie
    Kiitos. Nyt todella on jo helpottuneisuuden olotila vallalla ja tuntuu ihan hyvältä. Vielä menee varmasti pitkään ennen kuin olen ihan uuden tilanteen tasalla mutta alkujärkytys on onneksi ohitse.
    Kirjapinotkin kuuluvat syksyyn. Miten onkaan ihanaa käpertyä hämärissä sohvalle tai kiikkustuolin syliin ja sytyttää pieni lukulamppu, kaivaa esille mieluista luettavaa ja poltella kynttilöitä. Jo lyhytkin sellainen oma hetki antaa paljon.

    Sinulle myös toivon sunnuntai-iltaasi iloa.

    Hanni
    Juu, ei sinistä ruutuvihkoa, vaan jotain omalta tuntuvaa, jonka esiin kaivaminen laukun kätköistä on jo sinällään mukavaa. Sinulle kaikkea hyvää opintoihisi ja intoa uusiin juttuihin.

    Tiina
    Niin onkin. Tykkään ihan hurjana syksystä :)
    Ja kiitos. Töiden alkuun pääseminen on tuntunut jo helpottavalta ja vierauden tunne vähenee vähenemistään. Kun hyvässä Taivaallisen Isän hoidossa saadaan olla, niin saa huomata, miten kaikki järjestyy.
    Teidän perheeseen mukavaa iltaa.

    Arja
    Kiitos ja sinulle samoin. Retki oli kyllä antoisa. Ja muuten amupalan ceddar -juusto yllätti positiivisesti. Oli herkkua.

    VastaaPoista