keskiviikko 20. lokakuuta 2010

Hyvä että tuulettuu




Eivät kaikki kaipaa
jatkuvaa juhlimista,
matkoja maailman ääriin,
hillittömiä haasteita,
samppanja-aamiaisia,
tauotonta tapahtumaa.

Toisille riittää
hidas elämä,
hiljainen onni.
Kissan kehräys,
kielon tuoksu,
auringon läikkä
räsymaton raidoilla.
                   Sinikka Svärd


Maanantaina menin päiväunille pojan kanssa. Nukuttiin kokonaiset kolme tuntia. Äitini tuli avaamaan makuuhuoneen oven viiden jälkeen ja totesi kellon olevan jo paljon. Minä kuulemma siihen, että: "Joo, avaa vaan. Hyvä, että tuulettuu." Lopulta kun pääsin hereille ja alakertaan, totesin ilahtuneena: "No nyt juodaan yhdessä oikein kaikessa rauhassa teetä." Äiti siihen yllättyneenä: " Mutta oletteko te menossa sinne elokuviin?" Ja sitten jysähti. Tosiaan, meidänhän piti miehen kanssa mennä maanantaina kuudeksi elokuviin ihan kahdestaan. Mies oli viiden jälkeen edelleen työmaalla. Soitin ja sanoin, että voi itku, kun ihan unohdin meidän suunnitelmat. Mies siihen pienen hiljaisuuden jälkeen: "Ai joo, mäkin unohdin." Ajatella, pitkästä aikaa oli tilaisuus mennä kahden ja lapsenhoitokin oli ennelta järjestetty ja sitten kävi näin. Me vietämme paljonkin aikaa perheen kesken ja myös miehen kanssa kahden täällä kotioloissa pojan nukahdettua mutta lähteminen kahden jonnekin on kyllä kovin erityislaatuista. Suunnitelma oli melko yhtäkkinen ja erityislaatuisuudessaan jotain arjestamme poikkeavaa. Siksi kai se unohtuikin. Ehkä myös siksi, että meille sekin on paljon, että saadaan viettää aikaa yhdessä kotona. Aika harvoin kaipaamme jotakin järjestettyä, joskus toki.  Saatiin lopulta toteutettua suunnitelma tiistaina. Muistettiin molemmat. Mies oikein soitti puoli viiden maissa ja kyseli perääni. Ilta oli ihana ja riitti valtavan hyvin irtiotoksi. Aina ei tosiaan tarvita matkaa maailman ääriin. Matka lähikaupunkiinkin ja useimmiten  ihan matka toisen kainaloon riittää.

Eat, pray, love -elokuvasta mieleeni jäi päähenkilön palava halu matkata jonnekin missä voi äimistellä, ihmetellä ("marvel at something").  Hän matkasi Italiaan, Intiaan ja Balille. Äimistely on asiana  hyväksi ja matkustaminen kiinnostaviin kohteisiin inspiroivaa. Äimistellä voi omissa arkiympyröissänsäkin, kun vähän näkee vaivaa. Minusta hyvässä arjessa on tasapainossa turvalliset totunnaisuudet ja uteliaisuus kohti uutta ja yllättävää. Rakkaan ystävän neuvo liiallisten rutiinien rikkomiseen oli varsin oivallinen. Hän oli kokeillut sitä, että tekee joka päivä jonkin pikkuasian eri tavalla kuin yleensä (eri reitti työpaikalle, eri makuista leipää, teen sijaan kahvia tms.). Minusta tämä on kiintoisaa ja olen vähän tätä kokeillutkin. Haluaisitkohan sinäkin lähteä rikkomaan kanssani liikoja arkirutiineja? Ajattelin tänä iltana toteuttaa ajatusta valmistamalla iltapalaksi jotakin ihan tavanomaisesta iltapalastamme poikkeavaa. Lähden kauppaan ja ideoin matkalla.


       

19 kommenttia:

  1. Voi että <3
    Tuossa runossa ja kirjoituksissa oli paljon, mitä olen miettinyt lähiaikoina. Kiitos siitä! Otan sen talteen, jos sopii?

    Päätimme juuri eilen jättää matkat ja ihastella kotiamme. Panostaa vieläkin enemmän kotiin, sillä täällä kaikilla on hyvä olla. On ihana viettää aikaa perheen kesken. Joskus tuntuu, että matka toisen kainaloon on kovin pitkän matkan päässä- sitä se ei saisi olla! -kiire on huono asia!

    Minä voisin lähteä rikkomaan kanssasi rutiineja. Me tehtiin se jo tänä aamuna syöden puuron sijasta nakkeja ja lähtemällä sateiseen metsään syömään lounaaksi eväsleipiä. Välipalalla syötiin taasen oikein kunnon ruokaa. Eikä hullumpaa. Päivä on ollut aivan uskomattoman upea!

    Halaukset Sinulle Anu!

    VastaaPoista
  2. Minä olen innokas rutiineitten rikkoja..pilke silmäkulmassa alvariinsa!!!
    Helposti sitä jämähtää samoihin uomiinsa ja jyskyttää samoja reittejä päivästä toiseen,viikosta kolmanteen ja sitten ihmettelee,kun on niin tylsää ja tasaisen tappavaa.
    Miettimään,kuinka monessa asiassa voisi tehdä toisin ja hassunkurisesti.
    Sisäinen hassutuksellinen lapsi on hyvä asia.
    Pitää muutkin virkeinä,kun siirtyy totutuista urista hassutusten tielle..
    Omissa ympyröissä voi tehdä moniakin erilaisia juttuja,kun vähän miettii ja pähkäilee..
    Kun vaan nämä hoksottimet toimisi...
    Ihanisia erityisyyksiä arkeesi toivottelen ja rutistan rakkaasti sinua ihkulainen!!!=O)

    VastaaPoista
  3. Olipa ihanan itkettävä runo, niin meille sopiva. "Matkoja maailman ääriin, hillittömiä haasteita, tauotonta tapahtumaa". Tuota meillä oli vielä pari vuotta sitten, kunnes sairauden tähden kaikki loppui. On ollut pakko pysähtyä ja tuo runon loppu oli ihan kuin meiltä. Kielot tuoksuu rannassa kesällä ja kissojen kehräyskin on meillä tuplana...
    Viikonloppua vietimme Tampereella, asioita muistellen ja miettien, 50-vuotta takana ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Kävimme syömässä Lapinniemen vanhassa tehdaskiinteistössä, appi oli siellä yli 50v. sitten töissä.
    Ihania välillä nuo irtiotot arjesta, minä kurvailen usein eri teitä kaupunkiin ja kesällä varsinkin ajelen outoja katuja, pihoja ja puutarhoja kurkkaillen. Rikotaan rutiineja! Eeviregina

    VastaaPoista
  4. Koskettava runo ja hienoja ajatuksia sinulla täällä.

    On hyvä olla näistä arjen pienistä asioista onnellinen.
    Ja tosiaan niitä vaihteluja saa tekemällä askareet erilailla.

    Taidanpas kokeilla välillä :)

    VastaaPoista
  5. Näinhän se on, arki on kaikkein tärkeintä. Hyvä idea rikastuttaa juuri arkea.

    Mä lähtisin silti mielelläni tuulettumaan, vaikka nähdäkseni tuon paljon kehutun eat, pray, love-elokuvan. :)

    VastaaPoista
  6. Olipa ihana runo <3 Ja niin tosi. Itse nautin arjesta kotona ja kaikkein mieluiten olisin vaan kotona. Johtuu ehkä siitäkin, että työssäni joudun paljon kulkemaan. Silloin omaa kotia ja aikaa perheen kanssa ehkä arvostaa vieläkin enemmän. Iloa syksyysi!

    VastaaPoista
  7. Voi tuo runo on aika pitkälle samanlainen niin kuin minäkin ajattelen elämästä :)

    VastaaPoista
  8. Loistava idea tuon arjen rutiinien rikkominen. Sitä juuri kaipaan tähän aamuun, kun en meinaa herätä millään...

    Mukavaa päivää!

    VastaaPoista
  9. Tämä oli ihana kirjoitus ja jotenkin juuri kuin meidän(kin) elämästämme. Olemme yleensä aina kotona, yhdessä perheenä. Mieheni ja minä emme kumpikaan kaipaa juhlia, loistokkuutta emmekä useimmiten edes matkoja (etenkään, kun mies joutuu olemaan työmatkoilla 1-2 kertaa kuussa). Tavallinen arki, ehkä juuri pitkien päikkäreiden, yllättävän iltapalan tai vapaapäivänä vaikka aamusaunomisen merkeissä, on sitä parasta, mitä olla voi ♥

    Tosin kerran vuodessa minuun iskee matkakuume. Silloin haluan lähteä jonnekin, en kauas, mutta vaikka naapurimaahan. Tämä juontaa ehkä osin siitä, ettei meillä ole omien vanhempiemme kaltaisia arjen apujoukkoja kuin 400 kilometrin päässä. Mutta muuten olen kotihiiri :)

    Pidin kovasti tuosta Sinikka Svärdin runosta. Siinä tiivistyy melkein kaikki. Kaunista päivää sinulle, Anu!

    VastaaPoista
  10. Ihanasti kirjoitettu. Niin totta. :)

    VastaaPoista
  11. Niin kaunis kuva ja myös teksti sen alla... Osui ja upposi. Kiitos.

    Rutiinit on kivoja ja tarpeellisia, välillä myös puuduttavia, huooh... Lähden mieluusti mukaan rikkomaan rajoja :)

    P.S. Ihan mahtavia nuo kolmen tunnin päiväunet!

    VastaaPoista
  12. Ihan oli kuin omasta suusta! Niin se menee, että arki pyörii kodin ympärillä, mutta siitäkin on osattava nauttia. Minä osaan ainakin.

    Meillä on kehittynyt jonkinlaiset saunomis rutiinit johtuen harrastuksista ym. aikataulutuksesta. Lauantai saunaan meillä ei ole mahdollisuutta. Silti Niilo keksi eilen yht'äkkiä haluta saunaan, ja alettiinkin pohtia, että miksi sekin pitää olla niin kaavallista. Sauna päälle ja löylyihin. Välillä on hyvä irtautua tutusta ja tehdä asiat vaikka täysin nurinpäin.

    Haluisin myös tuon leffan nähdä. Ihanaa, että saitte uuden tilaisuuden!

    VastaaPoista
  13. Todella koskettava runo.
    Sain itselleni paljon sinun kirjoituksestasi. Liian usein tulee verrattua omaa elämää toisten elämään ja kuviteltua että vasta upea ulkomaanmatka sävähdyttää elämää. Kiitos!

    VastaaPoista
  14. Svärdin ihanainen runo - ja istuu tännekin enemmän kuin hyvin! Sopisi kyllä pysäyttämään tämän päivän kiitäjiä...
    Hetkeen tarttuminen lähtee arjessa juuri näistä pienistä asioista ja itsensä kuuntelemisesta!
    Iloa viikkoosi!

    VastaaPoista
  15. Hyvä, että saitte leffa-illan toteutettua!:)

    Pidin tuosta runosta, todella! Ja elänkin aika paljon juuri noin, kuin siinä toisessa kappaleessa kuvataan.

    Nuo arjen rutiinien rikkomiset ovat minulle tuttuja. Yksi asia, joka on jo aika kauankin ollut mielessä, on vielä toteuttamatta. Ehkä se tuleekin pian toteutettua.

    Minusta sinäkin rikot rutiineja aika paljon, jotenkin blogistasi on välittynyt sellainen kuva. Ne ovatkin usein ihan pieniä arjen juttuja. Iloisia sellaisia!:)

    Mukavaa viikon jatkoa!
    Paula

    VastaaPoista
  16. tuo runo kuvastaa täydellisesti minun ajatustani onnellisesta elämästä.hauska idea yrittää tehdä arjen asiat hiukan eri tavoilla.täytynee kokeilla minunkin..kiitos ihanista postauksista viime aikoina.

    VastaaPoista
  17. Kauniita ajatuksia - kotona on rauha ♥ Varsinkin lapsen synnyttyä se vähäinenkin kaukokaipuu on vaihtunut lähikaipuuseen omaan kotiin. Arjessakin voi elämysmatkailla :)

    VastaaPoista
  18. Hei

    Kiitos, kun olette näin ihanasti kirjoittaneet. Olen oikein ajatuksella, ajan kanssa ja moneen kertaan lukenut jokaisen terveiset. Kiitos jakamisesta. Toivon meille jokaiselle silmiä nähdä, korvia kuulla ja herkkyyttä huomata kaikki se arvokas, joka meitä ympäröi.
    Hyvän mielen viikonlopputerveisin
    Anu

    VastaaPoista
  19. Olipa hyvä kirjoitus ja kaunis runo. Paljon ajattelemisen aihetta. mukavaa tunnelmaa...Päiväunet on niin parhaita! Minunkin piti lähteä tänään mieheni kanssa elokuviin. Katsomaan samaa leffaakin, sillä luen juuri sitä kirjaa, mutta taidetaan pysytelllä kaksin kotosalla villasukat jalassa :) Nautitaan siitä että talo on tyhjä! Hurraa, se on harvinaista herkkua. Ei silloin raaski pois lähteä. Meillä on aina niin kova meteli ja hulina. Ehkä siksi välillä on pakko paeta, välimeren rannoille, hiljaisuuden retriittiin... pysähtymistä tarvitaan.

    VastaaPoista