maanantai 4. tammikuuta 2010

Hurjaa menoa








Pakattiin eväät koriin ja lähdettiin lapsen kanssa potkukelkkaretkelle. Hurjaa vauhtia viiletettiin. Pienellä kyytiläisellä oli kurveissa hauskaa ja alamäet olivat silkkaa iloa - meille molemmille. Ei meillä edes ollut sen kummempaa päämäärää. Kunhan kelkkailtiin ja välissä nautittiin eväistä.


Uuvahdus päiväunille tuli hetkessä ja minä kaivoin kätköistä vanhan Leilas -lehden ja keitin teetä. Täksi päiväksi on vielä paljon ohjelmaa, joten pieni lepotauko tekee nyt terää.

Voimia uuteen viikkoon!

24 kommenttia:

  1. Näyttää ja kuulostaa ihanalle!
    juuri tuota on se hetkeen tarttuminen!

    VastaaPoista
  2. Mekin käytiin pojan kanssa tänään potkuttelemassa! Oli tosi ihanaa. :)

    VastaaPoista
  3. Parhaita yhteisiä muistoja syntyy juuri tuollaisista hetkistä : ) Kelkalla potkuttelu on ihanaa ja eväät kruunaavat retken!

    VastaaPoista
  4. Emilialle:
    Niin on ja minä nautin tuollaisesta. Yht´äkkiset suunnitelmat ja ideat ovat tosi piristäviä :)

    Lauralle:
    No samoissa puuhissa ollaan sitten tänään oltu! Oli kyllä tosiaan niin virkistävää ja vauhdin hurma tuntui nenänpäässä, poskilla ja sydämessä asti.

    Caritalle:
    Se on muuten totta. Omastakin lapsuudesta muistaa ihanana juuri tuon tapaisia juttuja. Minusta äidin keittämä kaakao oli luisteluretken kohokohta :)

    VastaaPoista
  5. Toi on just sitä arjesta iloitsemista parhaillaan :)

    VastaaPoista
  6. Minna, moikka:
    Just sitä, tosiaan. Ajatella, kuinka on ihanaa, että saa joka päivä iloita ihan näistä pienistäkin jutuista. Tällä hetkellä haaveissa siintää miehen kainalo sohvalla ja oikein höyryävä iltateekupponen.
    Eilinen Miss Marple odottaa katsojia. Ekaksi kuitenkin menen nukuttamaan pienen söpöläisen :) (Joka muuten tänään sanoi silmälasiliikkeessä, että äitin pitää laittaa NE lasit takaisin. Siis omat vanhat. Ne, jotka on rikki. Voi surku, jos uudet ovatkin ihan oudot tuolle tarkkasilmäiselle perheen pienimmälle...)

    VastaaPoista
  7. Kivat kuvakulmat ja ihana tunnelma. Kuvista oikein aistii, miten olette nauttineet retkestänne!

    VastaaPoista
  8. Mukavaa menoa,ihanalla puisella potkukelkalla!

    VastaaPoista
  9. Kuulostipa kivalta retkeltä :-)
    Mukavaa alkuviikkoa!

    VastaaPoista
  10. Sinille kiitokset! Ja kyllä me nautittiin. Keli oli hyvä, jalakset liukui vaivatta ja seura mitä parhainta :) Retken lopussa pieni matkalainen oli sitä mieltä, että samaan eväspaikkaan mennään toisenkin kerran.

    Virva, moikka! Kelkka on kaikessa kuluneisuudessaan just ihana. Ja vielä kun se on omasta lapsuudestani, niin ihanuusarvo vaan kasvaa :)

    Niin oli, Arja ja sulle myös oikein sellaista hyvän mielen viikkoa. Keittelen täällä jauhelihasoppaa ja odotan kieli pitkällä sen valmistumista. Sopat uppoaa muhun varsinkin talvisin niin makoisasti.

    VastaaPoista
  11. Ai niin. Naiset, mun kamera piti viedä huoltoon!!! Apua. Ihan kamalaa. Ja VOI mennä kolmekin viikkoa. Kuulemma SAATTAA tulla kuntoon nopeamminkin. Jaiks. Siinä on joku ohjelmistovika ja laite vaan välillä takkuaa kun kuvia yrittää siirtää koneelle. Itse kuvauspuolessa ei ole mitään vikaa - onneksi. Ja onneksi vanhalla kameralla voin nytkin kuvata. Silti surettaa.

    VastaaPoista
  12. Ihania kuvia olet iloksemme laittanut!
    Ja mukavalta kuulosti tuo potkukelkkaretki :)
    Meillä on ulkoilut keskittyneet lumen kolaamiseen, kun pukki toi pienen sinisen kolan :0)

    VastaaPoista
  13. Loppiaisaamun terveinen Riihipirtistä! Pakkanen paukutteleekin oikein tuntuvasti tänä aamuna. Vetäisin heti jouluksi saadut Marimekon mukavaiset tohvelit varpaiden lämmöksi. Ihania kelkkatunnelmia sanoin ja kuvin!! Potkukelkalla viilettäminen on huisin kivaa, meillä lapsoset potkaisevat postinhakuun kelkalla tuon 100 metrin matkan. Itsellä selkä ei salli potkuiluasentoa tällä erää. Oi ja voi kameran puolesta, toivottavasti saat sen pian kaveriksesi taasen!!
    Lupsakkaa loppiaisoloa!! Kuusen koristeet taidan tänään keräillä ja niille jäähyväiset heittää...jouluun seuraavaan saakka.
    Jokos pikkuinen on tottunut äitsyn uusiin laseihin:) Muistan kun nuorimmaisemme kauhistui nähdessään äitsyn muuttumisleikin jälkeen. Meiltä oli edelliskeväänä Kodin kuvalehden muuttumis/stailaus- reissulla muutama opettaja ja avustaja töistä. Meikki ja uusi tukkalook oli ihan liikaa pikkuiselle, tahtoi kanssa "entisen" äidin pian takaisin;)

    VastaaPoista
  14. Ihanaa, tuollaiset hetket jäävät mieleen ja muistoihin ja niitä on arvokasta muistella hymyssäsuin myöhemmin. :)

    Kuvat ovat todella ihania! Niin kovin tunnelmallisia!
    'Leppoisaa loppiaista ja toivottavasti kamera "paranee" pian!

    VastaaPoista
  15. En ehtinyt vie postaustasikaan lukemaan, vaan kirjoitan asiani heti pika koneella käynnillä. Titin blogis on kuvaa siitä nukkiksesta http://tittiliini.blogspot.com/2009/12/nukkekotia.html

    Laittaako ne sisäisenä siirtona niitä nukkiksia?

    VastaaPoista
  16. Voi pitää kans käskiä iskää hakemaan potkukelkat tallinkokilta, eivät joka talvi enää ole käytös olleetkaan. Nyt olis kiva potkutella :)
    Ruotis oli kyllä ollut hurjat pakkaset -38,8 toivottavasti sellaisia ei meille aivan rantaudu. "vilunväreet" Vaan kuoliskohan hirvikärpäiset sitten. Vois taas surutta tehdä metsäretkiä :)

    Edellises postaukses oli ulkokuvaa
    http://tittiliini.blogspot.com/2009_11_01_archive.html

    VastaaPoista
  17. Ja vielä täällä Lissulla :)
    http://shabbychicgreencottage.blogspot.com/

    Lissulla on muuten monta ihan milelettömän upeaa nukkekotia! Huoks! Kehtaako omaansa edes sitten joskus näytelläkään! :D

    VastaaPoista
  18. Kuvasi ovat tosi kauniita!

    Oikein hyvää vuoden alkua sinulle!

    VastaaPoista
  19. Potkukelkkailu olisikin kivaa! Mukavaa viikon jatkoa sinulle. Tosi kiva blogi sinulla, tulen takuulla uudestaankin vierailulle!

    VastaaPoista
  20. Naksulle heippa! Kiva kun jätit terkkuja, kiitos!
    Pieni kola onkin nyt juuri tarpeeseen, kun lunta riittää. Meilläkin pikkukola on ihan hitti ja viime kesänäkin sillä piti leikkiä. Sannalla vaan työnnettiin eteenpäin. Nyt on onneksi lunta ;)

    Tinttarus, heippati heippati:
    Tohvelit on täälläkin jalassa ja heti tuntuu lämpöisemmältä. Uusista ihanistasi tuli mieleen, että omat Marimekon tohvelini olivat ihan suosikkini ja kävelin niistä ihan pohjatkin puhki. Nyt on jalassa lämpöiset jouluna saadut Shepherdit :)
    Potkuttelu on auttanut mua löytämään sellaisia lihaksia, jotka on ihan olleet hukassa. On kolottanut tuolta, sieltä ja vielä tuoltakin...En muistanutkaan, miten hyvin tuo touhu käy kuntoilusta.
    Meilläkin kerättiin eilen joulua pois ja nyt on kummallinen olo. Vähän niin kuin hukassa, kun kaikki onkin yht´äkkiä "tyhjää". Ihan hyvä fiilis on silti, kun jotenkin tammikuuhun minusta kuuluu uuden alun fiilis ja puhtaat pöydät ja paikat. Ostin muutaman leikkohelmihyasintin ja ne kuiskivat jo kevättalven terveisiä.
    Voi juku, muuttumisleikki kuulosti tosi hauskalta! Olen joskus miettinyt, että millainen kokemus se mahtaisi olla - mutta lapsille varmaan just tuollainen, kun kerroit. Minä löysin kauniin kehysmallin viime viikolla mutta jätin asian hautumaan. Kävin tämän viikon maanantaina kuitenkin vielä toisessa liikkeessä katselemassa ja siellä lapsi halusi mulle ne vanhat lasit päähän. Sain uusia kehysehdokkaita kotisovitukselle ja kotona hän seuraavana päivänä tuli sitten siihen tulokseen, että "On ihan kivat, äiti.". Tänään oli silmälääkäri ja nyt huomenna menen jättämään tilauksen. Saa nähdä miten käy, kun lasit todella tulevat äidin päähän jäädäkseen ;)

    Sari:
    Niin justiinsa. Itsellekin jää kivana mieleen tuollaiset hetket ja toivottavasti myös lapsukaiselle. Joskus sitä miettii, että mitähän hetkiä oma pieni sitten muistaa vielä aikuisena. Jotkut omatkin muistot on niin hauskoja ja eläviä tuolta lapsuusajalta. Yhteen liittyy piparien popsiminen siivouspäivän jälkeen mattokasan (justiinsa pihalta tulleiden) päällä ;)
    Ja se kamera on viäkin pipi. Mutta toivottavasti hoitavat kuntoon pikapikaa.
    Outo fiili, kun on torstai. Pitää oikein keskittyä, että muistaa päivän. Loppiainen sotki sisäisen kelloni tyystin ja outoa on ajatella, että pian on viikonloppu. Mukavaa loppuviikkoa sulle!

    Maakalle moikka!
    Kiitos hirmuisen paljon noista linkeistä! Olen käynyt niitä tutkailemassa ja nukkis näyttää aivan ihanalta mielestäni. Kysyin sitä sisäistä siirtoa heti soittaessani Honkkariin mutta sanoivat, että ei se onnistu. Taidan mennä käymään liikkeessä ja kysyä uudestaan ;)
    Toi kylmnyys ja melkein neljänkympin pakkanen on kyllä ihan ylikylymä! Eilen tuntui 23 astettakin jäältä ja oltiin sisällä melkein koko päivä. Hirvikärpäset jos kuolis, niin olis ihan huippua ;) En vaan tiedä, kuinka kova pakkanen pitäin olla, että onnistuis niiden joukkotuho.
    Onneksi taas lauhtui ja nyt pääsee paremmin pihaleikkeihin. Meilläkin muuten potkukelkka on ollut tallinkokilla vaikka kuinka monta vuotta. Nyt tuli inspis potkutella kun on kunnolla lunta. Täällä ei joka talvi kunnolla ole...

    Sari, hei!
    Kiito sinulle ja tervetuloa!
    On tuo kelkkailu mukavaa touhua ja varsinkin kun moneen talveen en ole sitä tehnyt, niin nyt tuntuu niin hyvältä. Isäntäkin vei pienintä oikein hurjaa kyytiä yhtenä iltana. Seisoivat molemmat jalaksilla ja hymy oli herkässä.
    Oikein antoisaa loppuviikkoa ja hyvää mieltä päiviisi!

    VastaaPoista
  21. No tulipas taas kiireessä oikein kirjoitusvirheiden suma... ajatukset ymmärrettäneen silti :)

    Hannalle myös heipparallaa! Ja kiitokset myös. Sinullekin toivottelen antoisaa alkanutta vuotta ja arkeesi oikein suloisia hetkiä!

    VastaaPoista
  22. Nyt on mokkooset tehty ja kohta kaikki jo myös syöty :) olivat tosi hyviä ja helppoja ja nopeita tehdä. Kiitoksia paljon hienosta ohjeesta! Kyllä perinneruuista löytyy helmiä edelleen :)

    VastaaPoista
  23. Niin piti vielä sanomani että maistoin kaikkien ehdottamiesi päällisten kanssa ja lisäksi vielä ruohosipulituorejuuston kera enkä osannut päättää mikä olisi ollut parasta :))

    VastaaPoista
  24. Minna, heippa!
    Voi kun kiva, että tykkäsit. Minunkin makunystyröitäni mokkooset hivelee kyllä kovasti. Ja minusta päällyksiä on hauska vaihdella mieliteon mukaan. Tällä hetkellä ehta voi vetää mulla pisimmän tikun mutta ruohosipulijuuston suurena, suurena, giganttisena suorastaan, ystävänä, on kyllä ihan pakko pian kokeilla tuota versiota. Kiitos paljon vinkistä!
    Nyt suuntaan pienen nukutuspuuhiin. Levollista yötä myös teidän kotiin,
    Anu

    VastaaPoista