Tunnustus ja haaste

Taika blogista Nallentasku muisti minua. Kiitos sinulle Taika! Tämä olikin iloinen yllätys ja hauska haaste...

Säännöt:
1. Laita tunnustus blogiisi. 2. Kirjaa sinne myös nämä säännöt. 3. Linkitä blogiin, josta sait tunnustuksen. 4. Listaa viisi aistia ja kerro mitä ne merkitsevät sinulle. 5. Haasta viisi blogia jättämällä niihin kommentti.

MAKU
Minä olen herkuttelija. Elämästä nauttimiseen kuuluu olennaisena osana hyvä ruoka ja pienet herkut. Usein syötyäni suolaista, tekeekin mieli makeaa ja kun ottaa makeaa on taas saatava suolaista. Joskus tästä tulee kummallinen sykli...

Ilman makuaistia jäisi arjen monet ilot kokematta. On ihanaa herätä aamulla ja astella ihan tavalliselle aamupalalle. Aamulla asiat maistuvat aidolta ja silloin ei minulla ainakaan ole ylensyömisen hinkua. Illalla, väsyneenä, onkin sitten toinen juttu. Silloin maistuisi enemmän kuin vatsa vetää tai tolkku sallii.

HAJU
Hajuaistini on tarkka. Mieheni mielestä välillä liiankin tarkka. Puhdas koti tuoksuu vastustamattoman hyvältä. Pidän myös vastaleivotun leivän tuoksusta.

Varmasti tulisin toimeen heikommallakin hajuaistilla. En silti tätä superominaisuuttani pois luovuttaisi.

KUULO
Kuuloaistimuksien vivahteet ovat hurjan tärkeitä. Kireistä äänistä en pidä. Puheessa voi olla lukemattomia piilomerkityksiä, jotka tunnistaa esimerkiksi äänen sävystä. Joskus on tärkeämpää miten sanoo, kuin mitä sanoo. Aina ei halutessaankaan saa mieleen oikeita sanoja, mutta silti voi rohkaista, lohduttaa tai iloita aidosti toisen kanssa. Sävystä se mielestäni lähtee.
Hiljaisuuskin on tärkeää. Joskus haluan kuunnella pelkkää hiljaisuutta. Se antaa tyynen mielen.

Meillä soitetaan lähes joka päivä. Musiikki on tärkeää minulle. Soittajan sormet ovat vaan turhan ruosteessa nykyisin. Omaksi ilokseen silti voi soitella. Ja kuunnella. Ajattelin kanssanne vielä jakaa sen, että Sibeliuksen viulukonserton kuuntelemiseen en väsy milloinkaan. Sen teemat vievät minut mukanaan. Tempaisevat irti kaikesta. Soivat tyyninä mutta väkevästi. Minusta tuo sävellys on metsäinen, tummakin, mutta äärettömän kaunis.

Lumen narina saappaiden alla saa minut kananlihalle (ei kivalla tavalla). Lumesta silti pidän kovastikin. Outoa. Kauniista äänistä mainittakoon vielä sateen ropina kattoa vasten. Oman lapsen suusta kuultuna sana "äiti" taitaa kuitenkin olla kauneinta kuultavaa. Ja miehen suusta "rakas".

NÄKÖ
Vasemmassa silmässäni on huono näkö, johtuen silmähermoni väärästä asennosta. En näe yhden yhtä kirjainta vasemmalla silmällä siitä silmälääkärin taulusta. Laseilla on silmään saatu onneksi jonkinmoinen näkö. Toinen silmä on parempi. Onneksi näin.

Visuaalisuus on kodissa minulle tärkeä asia; harmonia, rytmi, esteettisyys. Iloitsen siitä, että kotona on mahdollisuus luoda aistittavaksi erilaisia tunnelmia. Vuodenaikojen vaihtelun haluan kodissani nähdä.

Olen aina kammoksunut tapaa arvostella ihmisiä ulkokuoren perusteella. Se on julmaa ja kylmää. Sama pätee kyllä muuhunkin ulkonaisen perusteella tehtävään arvosteluun. En tykkää. Tokihan sitä jokainen saa olla mitä mieltä haluaa ja tokihan me ihmiset pidämme eri asioista. Saa sen sanoa. Kuitenkin koen, että arvottaminen ja kategorisointi toista pilkatakseen on rumaa. Kaikilla on oma makunsa.

TUNTO
Kutian. Hurjasti, ihan kamalasti.

Lämpöä voi toista ihmistä kohtaan osoittaa kosketuksella. Halaus antaa paljon.
Minusta on mukavaa tuntea kevyt sade kasvoja vasten tai tuuli, voimakaskin. Jotenkin ne tuovat tunteen raikkaudesta.
Rakkaan kosketus tai omas lapsosen pienten sormien näpertely hiuksissani juuri ennen unen tuloa ovat kyllä tuntoaistimusten kärkeä. Mutta arvatkaa minkä koskettamista inhoan? Vaahtomuovin, yök! En osaa selittää...

Tunnustuksen haluan antaa eteenpäin tällä kertaa seuraaville upeille naisille:
Sarille blogiin Kaunista elämää
Tinttarukselle blogiin Riihipirtti
Lisaylle blogiin Pieni oliivipuu

Aistikasta päivää meille kaikille!

ps. Sorruin äsken ostamaan Koti ja keittiö -lehden ruokakauppareissulla. Lokakuun numeron kansi viehätti minua. Nyt kuulkaa aistit pääsevät käyttöön, sillä aion nauttia kuvista, juoda teetä (kas kummaa), kenties käpertyä pehmeään vilttiin ja ehkä kuunnella musiikkia. Tai sitten hiljaisuutta. Aikaa minulla on pieni tovi, sillä lapsonen on nyt unosilla. Naiset, tämä tytsä lähtee nyt rentoutumaan!