sunnuntai 6. syyskuuta 2009

Hauras





Niisk. Nuha tuli. Tai oikeastaan oikein kunnon flunssa. Onneksi ehdin juuri ennen sitä keitellä litratolkulla ihanaista omenamehua. Sitä olen nyt kuumana nautiskellut, kanelitankoja sekaan molskautellut ja keksejä kauraisia kaveriksi murtanut.

Kesällä onnistuin olemaan kekseistä kaukana - ainakin enimmäkseen. Vaakakin näytti mukavasti pienempää lukemaa kesän lopussa kuin kesän alussa. Kerrankin. Mutta nyt ei tahdonvoima riittänyt yhtään mihinkään. Hauras oli tahtoni tykkänään. Keksiä keksin perään vaan väänsin menemään. Ja hyvää oli. Kyllä joskus saa herkutella!

Herkullista uutta viikkoa sinulle huikkaan,
Anu

Ps. Hauraat kuviot lasissa......kaurakeksin hauraus...munan hentoinen kuori. Kaunista.

3 kommenttia:

  1. Kipeänä on lupa hemmoteluun ja herkutteluun. Minulle ainakin sairaana ruoka maistuu, koskaan ei ole ruokahalu mennyt! ;)

    Pikaisia paranemisia!

    VastaaPoista
  2. Eihän elämästä tulisi yhtikäs mitään,
    jos ei välillä voisi vähän herkutella!!
    Eihän se elämäkään pelkkää arkea ole
    ~väillä on juhlaa juhlan perään!!!=O)
    Vaikka minäkin olen vaa´an numeroita vinhaan tahtiin viime kuukausina alaspäin pudotellut,herkkuhetkiä olen suvainnut.
    Tänäänkin mupelsin lakuja,kun niitä viimeisiä komeroita siivoilin!!!(kunnes taas aloitan alusta raivauksen,siitä ensimmäisestä komerosta...)
    Ja jos olisi flunssa,niin lämpöisen mehun keralla on syytä vähän keksinkulmasta haukkaista,varsinkin jos olisi kaurakeksejä!!!
    *lurpsis*
    Ihanat kuvat!!!<3<3<3

    VastaaPoista
  3. Hei naiset!
    Täällä flunssa vaan pahenee mutta mieli on kuitenkin korkealla. On aikaa haaveksia ja nautiskella jokapäiväisyyksistä ja lorvailla ihan vaan kotosalla. Nyt meitä on täällä jo kaksi kipeää - iso ja pieni.

    Sarille:
    Ihan sama täällä. Ei multakaan mene kipeänä ruokahalu. Oikeastaan se taitaa vaan kasvaa :)
    Ja hemmotteluhetket on kyllä kurjassa kunnossa ikään kuin ansaittuja. Ihan totta. Iloista päivää sulle!

    Katinkaiselle:
    Voi, lakujako löysit! Aika löytö. Ovat herkkujani.
    Niin ja minäkin olen tuota painoa pudottanut ja siksi kai yhtäkkinen herkuttelu tuntuukin muka ylilyönniltä. Asia taitaa olla kuitenkin niin, että herkutteluakaan ei saa unohtaa.
    Ja olen kyllä ihaillut sinua, kun olet saanut ne kaappisi järjestykseen. Wautsi wau!

    VastaaPoista